1. Oikean työmenetelmän löytäminen ja valitseminen – Mikä, miksi ja kenelle?

1.1. Mikä on varhaisen vaikuttavan tuen tietolähde

Kasvun tuki on kansallinen, varhaisten ja vaikuttavien, lasten ja heidän perheidensä tukemiseen tarkoitettujen menetelmien tietolähde. Sen tehtävänä on arvioida, koordinoida ja levittää tutkimusnäyttöön perustuvaa tietotaitoa.

Varhaisella tuella tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä mielenterveyden että hyvinvoinnin edistämistä (promootio) että ongelmien ehkäisemistä (preventio). Vaikuttavalla menetelmällä tarkoitetaan tässä tutkimusnäyttöön pohjautuvaa menetelmää, jonka avulla voidaan lapsissa ja tai heidän perheissään aikaansaada toivottuja, positiivisia muutoksia. Näytöllä puolestaan tarkoitetaan tieteellisesti ja teoreettisesti perusteltuja tutkimustuloksia. (ks. esim. Laajasalo & Pirkola, 2012, Jané-Llopis ym. 2010).

Kasvun tuki:

  • tarjoaa luotettavaa tietoa lasten ja heidän perheidensä tukemisen työmenetelmistä
  • tarjoaa arviointikriteeristön lapsille ja lapsiperheille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien arvioimiseen
  • esittelee ja suosittelee käyttökelpoisia menetelmiä, joiden vaikuttavuudesta ja käytettävyydestä on riittävästi luotettavaa tutkimusnäyttöä
  • tekee menetelmien käyttöönoton mahdollisimman helpoksi lasten ja lapsiperheiden parissa työskenteleville ammattilaisille
  • auttaa esimiehiä ja kunnan päättäjiä valitsemaan kustannustehokkaita, tutkittuja ja käyttökelpoisia menetelmiä kuntalaisille ja kanavoimaan koulutusmäärärahoja tehokkaisiin ja turvallisiin menetelmiin

1.2. Kenelle Kasvun tuki on tarkoitettu ja kuinka sitä käytetään

Kasvun tuki tietolähde on tarkoitettu perheiden kanssa työskentelevien kunta- ja järjestötyöntekijöiden käyttöön. Tietolähteen tarkoitus on toimia kanavana, jonka avulla levitetään tietoa ja ymmärrystä vaikuttaviksi todetuista menetelmistä. Se kokoaa ammattiauttajille ja ammattiavun tarjonnasta vastaaville tahoille luotettavaa, kattavaa, ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa siitä, millaisilla työmenetelmillä lapsia ja heidän perheitään voidaan auttaa parhaalla mahdollisella tavalla ja riittävän varhaisessa vaiheessa.

Tutkimusnäytön soveltaminen ja käyttö asiakastyössä tarkoittavat sitä, että asiantuntija puntaroi ja käyttää parasta mahdollista saatavilla olevaa tietoa sekä yksittäisen asiakkaan kokemuksia/kokemustietoa ja toiveita arvioidessaan ja tehdessään päätöksiä sopivan työmenetelmän valinnasta. Näyttöön perustuva asiakastyö perustuu siis useamman tietolähteen samanaikaiseen, tietoiseen ja systemaattisen käyttöön (www.hotus.fi).

1.3. Miksi Kasvun tuki -tietolähdettä tarvitaan

Lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten voi olla haastavaa löytää ajankohtaista, tiivistettyä ja suoraan käytäntöön sovellettavaa tietoa tarjolla olevista vaikuttavista työmenetelmistä. Tutkimustietoa on kyllä saatavilla, mutta työntekijöiden on vaikea seuloa niistä parhaimmat ja käyttökelpoisimmat, jotka olisivat vielä tutkitusti tehokkaimmat ja vaikuttavimmat.

Kun perhe hakee tukea, avunhakijan näkökulmasta on tärkeää, että apua saadaan nopeasti ja se on tehokasta. Perheen ongelmat voivat kasvaa entisestään, jos vanhemmat eivät koe saavansa apua ajoissa tai kokevat avun ja tuen tehottomaksi (Marklund ym. 2010). Yleisesti ottaen, ongelmien ennaltaehkäisyä voidaan aina pitää inhimillisesti parhaana vaihtoehtona. Myös laajemmasta kansantaloudellisesta näkökulmasta katsottuna ennaltaehkäisevät menetelmät ovat hyödyllisiä niiden potentiaalisten taloudellisten hyötyjen vuoksi, vaikkakin kustannusvaikutusten laskeminen on osoittautunut haasteelliseksi (esim. Laajasalo & Pirkola 2012, Jané-Llopis ym. 2010).

1.4. Näyttöön perustuva toiminta ja asiakastyö

Mielenterveyttä edistäviin ja ongelmia ehkäiseviin toimenpiteisiin tai menetelmiin liittyvien päätösten olisi pohjauduttava hyvään ja luotettavaan tietoon, kuten esimerkiksi tutkimusnäyttöön, sekä asiakastyössä että palveluita suunniteltaessa. Tutkimusnäyttö perustuu tutkittuun tietoon menetelmän vaikutuksista.

Näyttöön perustuva asiakastyö perustuu ajankohtaisen ja parhaan saatavilla olevan tiedon ja menetelmien käyttöön asiakastyössä. Silti, vaikka näyttöön perustuva tieto menetelmän vaikuttavuudesta onkin hoidon ja asiakastyön kannalta olennainen lähtökohta, niin se aina tarkoita sitä, että tieto olisi sovellettavissa yksittäiseen tapaukseen. Näyttöön perustuvan tiedon käyttökelpoisuus on aina arvioitava yksilökohtaisesti ja yhteistyössä asiakkaan kanssa huomioiden asiakkaan mielipiteet ja motivaatiotekijät. Myös ympäristö ja olosuhteet, jossa asiakastyö tapahtuu vaikuttavat päätöksentekoon (www.hotus.fi; www.kaypahoito.fi).

Asiakastyössä työntekijän ammattitaito, kokemus, kyky tunnistaa ongelmia ja myötäelämisen taito ovat luonnollisesti merkittävässä roolissa. Näyttöön perustuvassa asiakastyössä työntekijältä vaaditaan lisäksi kykyä tiedon kriittiseen arviointiin ja kykyä tasapainotella ja integroida kaikki asiakkaan kannalta paras saatavilla oleva tieto yhteistyössä potilaan kanssa. Päätöksenteon perusteiden on oltava avoimesti esillä asiakastyössä. Läpinäkyvyys onkin keskeinen osa näyttöön perustuvassa asiakastyössä, ja se helpottaa mm. arviointia ja oppimista. Tutkimustieto kuuluu kaikille ja näin ollen näyttöön perustuvan tiedon ja osaamisen on oltava avoimesti kaikkien saatavilla (www.hotus.fi)

Kuva 1. Näyttöön perustuvan asiakastyön ja päätöksenteon osatekijät Hoitotyön tutkimussäätiön ja Käypähoito -ohjeita mukaillen.

1.5. Pohjoismaiset tietolähteet esimerkkeinä

Näytön määrittämisen kriteeristön luomisen lähtökohtana on, että ensin käydään läpi kansainvälinen tutkimus ja kirjallisuus, näyttöön perustuvat, kansalliset ja kansainväliset tietokannat sekä olemassa olevat luokittelukäytännöt (ks. esim. Flay ym. 2005; Jané-Llopis ym. 2010; Veerman & Yperen 2007).  Alkuvaiheessa ollaan kiinnostuneita erityisesti pohjoismaisista kokemuksista ja arviointiasteikoista. Tieteellinen neuvosto asettaa raamit näytön määrittämiselle.

Pohjoismaissa on edetty jo pitkälle perheiden tukemiseen tarkoitettujen työmenetelmien liittyvän tutkimustiedon jakamisessa. Pohjoismaista löytyy tietokantoja ja tietolähteitä, joiden tarkoituksena on seuloa, arvioida, tuottaa ja tiivistää tutkimustietoa helpommin hallittavaan ja helpommin ymmärrettävään muotoon.

Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa näyttöön perustuvien ja vaikuttavien menetelmien tietolähteitä ja luokittelujärjestelmiä lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on jo käytössä. Vaikka näissä tietolähteissä ja luokittelujärjestelmissä on paljon yhteisiä piirteitä ja kriteereitä, niin kunkin maa on kehittänyt ne omien kansallisten erityispiirteittensä mukaisesti.

UNGSINN (Norja)
METODGUIDE (Ruotsi)
VIDENSPORTALEN (Tanska)