FHille-ohjelma
Kokonaisarvio
Täyttää sisäänottokriteerit
Menetelmä ilman vaikutusnäyttöä tai käyttökelpoisuutta
Kuvaus

FHille on suomalainen kouluvalmiuksien tukemiseen kehitetty ohjelma. Ohjelmaa tarjotaan perheille, joiden ajatellaan hyötyvän valmistautumisesta koulun aloittamiseen liittyviin haasteisiin. Lähtökohtana on lapsen kouluvalmiuksien, sosiaalisten taitojen ja positiivisen minäkuvan vahvistaminen sekä vanhemmuuden tukeminen. FHille perustuu Israelissa Hebrew’n yliopistossa 1960-luvulla kehitettyyn Hippy- ohjelmaan (Home Instruction Program for Preschool Youngsters) ja tanskalaiseen Hippy-sovellukseen, HippHoppiin. Taustateoria, tavoitteet ja keskeiset toimintamuodot ovat vastaavat kuin Hippy-ohjelmassa, mutta sisältöön on tehty muutoksia, jotka huomioivat suomalaisen kulttuurin ja vaatimukset esimerkiksi opetussuunnitelmien suhteen. Toistaiseksi FHIlle-ohjelma toteutetaan ruotsiksi. Perheiden rekrytointi tapahtuu päivähoidon/esikoulun kautta. Ohjelma kestää 30 viikkoa ja siihen kuuluu toimintoja, joita vanhemmat toteuttavat yhdessä lastensa kanssa. Toimintoja ohjaavat FHille-koordinaattori ja FHille-ohjaajat. Lisäksi ohjelmaan kuuluu materiaalipaketti sekä ryhmätoimintaa.

Tausta

FHille ohjelmassa korostetaan leikin, hauskan ja mielekkään tekemisen sekä oppimisen välistä yhteyttä ja sitä kautta myönteisten oppimiskokemusten merkitystä. Päivittäiset sisällöt pohjautuvat valtakunnalliseen päivähoidon/esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Sisältöjä (esim. kielen kehitys, motorinen kehitys, sosiaaliset taidot, kokemukset myönteisestä vuorovaikutuksesta) käsitellään erilaisten lapsia kiinnostavien teemojen kautta. Ohjelma on kolmitasoinen ja uutta tasoa käsitellään 10 viikon ajan. Uusi taso perustuu aina aiempiin tasoihin syventäen aiemmin opittua.

Ohjelman taustalla ovat kehityspsykologiset teoriat, esimerkiksi Piaget’n ja Vygotskyn teoriat lapsen ja ajattelun kehityksestä. Ajatuksena on, että lasten kehitystä tulee vahvistaa monipuolisesti ja tukea erilaisia oppimisen muotoja ja reittejä. Taustalla ovat myös tutkimustulokset siitä, että kannustavalla kotiympäristöllä ja vanhempien osallisuudella voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten koulusuoriutumiseen. Lisäksi keskeisellä sijalla on perheen yhdessä toiminen sekä perheenjäsenten välisten suhteiden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Tavoitteena on tukea lapsen kouluvalmiuksia sekä luoda vanhemmille ja koko perheelle yhteisiä rutiineja koulunaloittamisen tueksi.

Kohderyhmä
Leikki-ikäiset Perheet Vanhemmat 
Kohderyhmän kuvaus

Ohjelma on suunnattu 5-6-vuotiaille lapsille ja perheille, joiden ajatellaan hyötyvän lisätuesta lapsen kouluvalmiuksien suhteen.

Työmenetelmän kuvaus

FHille on strukturoitu ohjelma, joka kestää 30 viikkoa. Ohjelma alkaa syyskuussa noin vuosi ennen koulunkäynnin aloittamista ja päättyy toukokuussa.   Vanhemmat varaavat joka arkipäivä noin 20 minuuttia ohjelman toimintoihin.  Perheiden osallistuminen ohjelmaan perustuu vapaaehtoisuuteen. Arviointi siitä soveltuuko ohjelma tietylle lapselle, tehdään neuvolassa/päivähoidossa/esikoulussa.

Ohjelman keskeiset osat ovat:

– Koordinaattori, joka vastaa ohjaajien koulutuksesta ja tuesta sekä ohjaajille ja perheille järjestettävästä ryhmätoiminnasta

– FHille- ohjaajat, jotka tapaavat perheet joka toinen viikko ja käyvät perheen kanssa läpi toiminnat ja harjoituksiin tarvittavat materiaalit.

– Kirjat, materiaalit ja toiminta 30 viikoksi, joiden avulla vanhemmat ja lapset työskentelevät kotona. Perheet saavat materiaalin ohjaajalta. Materiaali sisältää mm. oman tehtävävihkosen jokaiselle viikolle sekä Fhille-laatikon (erilaisia tarvikkeita työskentelyyn, esim. kyniä). Lisäksi ohjaaja tuo perheille tapaamisilla lisämateriaalia ja perhe saa lainaan seitsemän  kirjaa. Materiaalit on suunniteltu tukemaan mm. kielellistä kehitystä, lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta, liikunnan iloa, ympäristön ja kulttuurin tuntemusta ja luovaa toiminta eri muodoissa.

– Joka 10. viikko ohjelmassa mukana olevat perheet ja ohjaajat tapaavat ja juhlistavat perheen mukanaoloa ohjelmassa. Lopuksi mukanaolevat perheet saavat diplomit.

Tutkimusnäytön aste
Ei riittävää näyttöä
Tutkimusnäyttö

Hippy-ohjelmaa, johon FHille pohjautuu, on tutkittu yli viidessäkymmenessä vertaisarvioidussa tutkimuksessa, opinnäytteessä tai raportissa. Valtaosa tutkimuksista on tehty USA:ssa, jossa ohjelman vaikutuksia tutkittiin aluksi erityisesti suhteessa lapsen kognitiiviseen suoriutumiseen ja kouluvalmiuteen liittyviin taitoihin, viime aikoina on tutkittu myös ohjelman vaikutuksia vanhempiin ja vanhemmuuteen.

Edellämainittuja tutkimustuloksia USA:n Hippy-ohjelmasta ja eurooppalaisten sisarohjelmista ei voi suoraan soveltaa FHille-ohjelmaa koskeviksi, koska ohjelmien sisällöt poikkeavat olennaisilta osiltaan toisistaan. Tutkimustuloksia kuitenkin esitellään tässä arviossa, koska ne kertovat vanhemmille kotiin vietävän tuen mahdollisuuksista lapsen kouluvalmiuksen tukemisessa yleisesti:

USA:n terveysministeriö on arvioinut kaksi Hippy-ohjelmasta tehdyistä tutkimuksista laadullisesti korkeatasoisiksi (The Department of Health and Human Services, Home Visiting Evidence of Effectiveness USA – http://homvee.acf.hhs.gov). Näissä tutkimuksissa HIPPY-ohjelmaa on arvioitu satunnaistetuissa kontrolloiduissa (RCT)-tutkimuksissa.

Bakerin ja kumppaneiden (1998) pitkittäistutkimuksessa 182 korkeatasoiseen esikouluohjelmaan osallistuvaa perhettä satunnaistettiin HIPPY-interventioryhmään ja kontrolliryhmään. Suuri osa perheistä kuului etnisiin vähemmistöryhmiin ja keskimääräinen sosioekonominen status oli matala.Tutkimus koostui kahdesta kohortista (I kohortti: interventioryhmä n = 37 , kontrolliryhmä n =32; II kohortti interventioryhmä n = 47 ja n = 66). Lapset arvioitiin 4-vuotiaina baseline-vaiheessa, kaksivuotisen ohjelman lopussa ja yhden vuoden seurannan jälkeen. Tulosmuuttujina olivat lasten kognitiiviset taidot, sopeutuminen luokkaan (Child Classroom Adaptation Index, CCAI), koulusuoriutuminen (matematiikka, lukeminen) kaksivuotisen ohjelman päättyessä. Lasten sopeutumista luokkaan ja koulusuoriutumista mitattiin myös yhden vuoden seurannassa. Dataa kerättiin objektiivisin metodein, opettajien arvioiden kautta sekä koulurekistereistä.

Necoechea (2007) tutki väitöskirjassaan 52 meksikolais-amerikkalaista äiti-lapsi paria, jotka yhtä lukuuottamatta olivat maahanmuuttajataustaisia. Puolet pareista satunnaistettiin HIPPY-interventioon, toinen puoli muodosti kontrolliryhmän, jolle taattiin helpompi pääsy muihin tukipalveluihin vastineeksi tutkimukseen osallistumisesta. Tulosmuuttujat liittyivät laaja-alaisesti lapsen kognitiiviseen kehitykseen (mm. kielellinen kehitys, muisti, motoriset taidot), mittarit olivat standardoituja (Peabody Picture Vocabulary Test, Expressive One-word Picture Vocabulary Test-revised, and the Developing Skills Checklist). Lisäksi arvioitiin vanhempien osallistumista arvioimalla heidän oppimista tukevia aktiviteettejaan lapsen kanssa (esim. kirjojen lukeminen). Tutkimuksen heikkoutena on, että tulosmuuttujia mitattiin 15 viikon kohdalla, jolloin interventiosta oli annettu vasta puolet.

Euroopassa Hippyn periaatteisiin pohjautuiva ohjelmia on tutkittu Turkissa (The Turkish Early Enrichment Project TEEP; Kagitcibasi, 2009) ja Hollannissa (Opstap Opnieuw (‘‘Step-up Anew’’; van Tuijl, 2001). Turkissa Hippy-ohjelma on ollut osa laajempaa perheille tarjottua kokonaisuutta, joka on sisältänyt muitakin komponentteja. Hollannissa puolestaan ohjelman opetussuunnitelman sisältö ja materiaaleja muutettiin, joskin ulkoinen rakenne säilytettiin samana.

Pohjoismaissa Hippy-ohjelmaa on arvioitu konsulttiyritys Rambøllin toimesta vuonna 2012 Tanskan sosiaalihallituksen toimeksiantamana. Arviointi tehtiin neljässä tanskalaisessa kunnassa, jossa ohjelmaa toteutettiin nimellä HippHopp. Kunnissa toteutettiin kaksi kurssia, joista ensimmäiseen osallistui 139 lasta vanhempineen, toiseen osallistui 141 lasta vanhempineen. Tietoa lasten taidoista ja kyvyistä sekä vanhempien kokemuksista kerättiin lähtötilanteessa, ohjelmaan osallistumisen jälkeen sekä 4-6 kk seurannan päätyttyä. Tietoa kerättiin vanhemmilta ja pedagogeilta/opettajilta, mittarit eivät olleet standardoituja. Tutkimuksessa ei ollut kontrolliryhmää, eikä kyseessä ollut vertaisarvioitu tutkimus.

Vaikutusten vahvuus
Ei tietoa
Vaikutukset

USA:ssa RCT-asetelmassa Baker ja kumppanit (1998) totesivat ensimmäisen tutkimuskohortin osalta, että lasten kognitiiviset taidot olivat interventioryhmässä Hippy-ohjelman loppumisen jälkeen kontrolliryhmää paremmat (d = .63). Muuttujaa ei mitattu vuoden seurannassa. Myös luokkaan sopeutuminen oli parempaa interventioryhmässä (d = .69) ja ero oli merkittävä vielä 12 kk seurannan jälkeen (d = .68). Koulusuoriutumisen osalta ainoa merkittävä ero ryhmien välillä löytyi 12 kk seurannassa, jossa HIPPY-ryhmään osallistuneiden lukutaito oli kontrolliryhmää parempi (d = .75). Toisessa kohortissa tulokset eivät toistuneet eli interventio- ja kontrolliryhmät eivät eronneet mitattujen muuttujien osalta toisistaan. Tutkijoiden mukaan attritioanalyyseista ei löytynyt selitystä kohorttien välisille eroille.

Necoechean (2007) RCT-tutkimuksessa havaittiin HIPPY-ryhmässä ryhmään osallistuneiden lasten kielellisen tuottamisen olevan vertailuryhmään verrattuna parempaa (efektikoko d= 0.34), muiden mitattujen taitojen osalta ei havaittu merkittäviä eroja. Vanhempien osallistuminen lasten kouluvalmiutta ja oppimista edistäviin aktiviteetteihin oli merkittävästi parempaa interventioryhmässä (efektikoko d = 0.87).

Tanskan sosiaalihallituksen tilaamassa selvityksessä (HippHopp) ohjelmaan osallistuneiden lasten taidot ja kyvyt (esim. kielen kehitys, motoriset taidot) kehittyivät myönteiseen suuntaan aikuisten arvioimana. Arvioinnin mukaan myös lasten keskittymiskyky tehtävissä parantui ohjelman myötä. Kielen kehityksen osalta erityisen positiivisia tuloksia saatiin niiden lasten kohdalla joiden äidinkieli ei ollut tanska. Myös ohjelmaan osallistuneet vanhemmat olivat tyytyväisiä ohjelmaan, erityisesti kotikäynteihin, toimintoihin ja materiaaleihin.

Edellämainittuja tutkimustuloksia ei voi suoraan soveltaa FHille-ohjelmaan, koska ohjelmien sisällöt poikkeavat olennaisilta osiltaan toisistaan.

Käyttökelpoisuus
Ei riittävää näyttöä käyttökelpoisuudesta
Käyttökelpoisuus – Kokonaispisteet
5 / 15
Koulutus
2 / 3

Koulutukseen voivat hakea kaikki, jotka ovat siitä kiinnostuneita. Suurin osa osallistujista on ollut kasvattajia (erikoislastentarhanopettajia, lastentarhanopettajia), mukana on ollut myös muutamia äitejä.

Koulutus kattaa yhden kokonaisen päivän. Koulutuksesta vastaavat FHille-toiminnasta ja sen kehittämisestä Suomessa vastanneet asiantuntijat. Alkuosa päivästä käsittelee Fhillen teoreettista taustaa, osa menetelmän käytännön toteutusta ja materiaaleja. Hiljattain koulutukseen on osallistujien toiveesta sisällytetty myös case-työskentelyä esimerkkitapausten pohjalta. Osallistujat saavat koulutuksesta ohjelman suomalaisten kehittäjien laatimaa kirjallista materiaalia liittyen ohjelman toteutukseen.

Lisäksi ohjaajilla on 3-4 tapaamista vuoden aikana. Palautetta koulutuksesta kerätään sekä koulutuspäivän jälkeen muutamilla kysymyksillä että ohjaajien tapaamisilla vuoden aikana.

Koulutuksen saatavuus
1 / 3

Koulutus on osallistujille ilmainen ja siihen voivat hakea kaikki kiinnostuneet niissä kunnissa, joissa FHilleä käytetään. Tällä hetkellä ohjaajakoulutuksen on käynyt noin 50 henkilöä.

Kustannustehokkuus
0 / 3
Ei tutkimustietoa kustannustehokkuudesta.
Soveltuvuus
1 / 3

FHille-ohjelmaa kokeillaan Suomessa Pohjanmaalla pilotin muodossa Folkhälsanin toimesta. Osallistuvat kunnat ovat: Pietarsaari, Kokkola, Uusikaarlepyy, Pedersöre, Kruunupyy, Luoto, Hanko, Kirkkonummi, myös Espoo kokeilee ohjelmaa pienimuotoisesti. Närpiö ja Kristiinankaupunki hyödyntävät ohjelmaa maahanmuuttajaperheiden kanssa. Tähän mennessä ohjelmaan on osallistunut noin 80 perhettä.

Pilotin ajaksi Folkhälsan on koonnut viiteryhmän kuntien sivistystoimenjohtajista ja erityislastentarhanopettajista. Folkhälsan on palkannut hanketta varten koordinaattorin joka vastaa materiaalin muokkaamisesta ja kääntämisestä ruotsiksi, ohjaajien koulutuksesta sekä perheille suunnattujen ryhmätapaamisten järjestämisestä.

Mittaaminen/arviointi
1 / 3

Ohjelman vaikutuksia arvioidaan palautekysymyksillä, jota kerätään ohjelman aikana ohjaajilta ja vanhemmilta 10 viikon välein. Vanhemmilta kysytään mm. yhteistyön sujumisesta ohjaajan kanssa sekä siitä miten odotukset ohjelman suhteen ovat toteutuneet. Kerätty palaute toimii työkaluna ohjelman kehittämisessä. Suunnitteilla on myös kerätä palautetta 1-2 vuotta sitten ohjelmaan osallistuneilta perheiltä.

Toistaiseksi lapsilta ei ole kerätty palautetta ohjelmasta. Lapsia tai heidän kouluvalmiuksiaan tai -suoriutumistaan ei testata osana ohjelmaa.

Viitteet
  • Baker, A. J. L., Piotrkowski, C. S., & Brooks-Gunn, J. (1998). The effects of the Home Instruction Program for Preschool Youngsters on children’s school performance at the end of the program and one year later. Early Childhood Research Quarterly 13(4), 571–86. Linkki viitteeseen
  • Kagitcibasi, C.,Sunar, D.,Bekman, S.,Baydar, N., & Cemalcilar, Z. (2009). Continuing effects of early enrichment in adult life: the Turkish Early Enrichment Project 22 years later. Applied Developmental Psychology 30, 764–779. Linkki viitteeseen
  • Necoechea, D. (2007). Children at-risk for poor school readiness: The effect of an early intervention home visiting program on children and parents. Dissertation Abstracts International Section A: Humanities and Social Sciences 68 (6-A), 2311. Linkki viitteeseen
  • Van Tuijl, C., Leseman, P. M., & Rispens, J. (2001). Efficacy of an intensive home-based educational intervention programme for 4- to 6-year-old ethnic minority children in the Netherlands. International Journal of Behavioral Development 25(2):148-159. Linkki viitteeseen