Kids’Skills (Muksuoppi)
Kokonaisarvio
Täyttää sisäänottokriteerit.
Ei arvioitavissa, tutkimus meneillään
Kuvaus

Kids’Skills (suomenkieliseltä nimeltään Muksuoppi) on askeleittain etenevä, ratkaisukeskeiseen teoriaan pohjautuva työmenetelmä, jonka avulla voidaan auttaa lapsia selviämään erilaisista psykososiaalisista ongelmista perheen, ystävien ja läheisten tuella.

Kids’Skillsia voidaan käyttää helpottamaan erilaisia arkea haittaavia pulmia tai lastenpsykiatristen häiriöiden oireita auttamalla lapsia saamaan hallintaan näihin häiriöihin liittyviä oireita (esim. ylivilkkaus, tunteiden säätelyn ongelmat).

Alunperin Kids’Skills kehitettiin lasten kanssa työskenteleville ammatti-ihmisille (opettajat, psykologit, sosiaalityöntekijät, psykoterapeutit). Menetelmää voivat kuitenkin käyttää myös eri-ikäisten lasten vanhemmat itsenäisesti ja käytön tueksi on saatavilla ilmainen mobiiliapplikaatio.

Suomenkielisen Muksuoppi-nimen sijaan on menetelmän kansainvälistymisen myötä alettu käyttää yhä enemmän Kids’Skills nimeä myös suomalaisissa konteksteissa.

Tausta

Kids’Skills (Muksuoppi) pohjautuu alun perin ratkaisukeskeiselle yksilöiden ja työyhteisöjen valmennusmenetelmälle (Reteaming), joka on kehitetty psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin ja sosiaalipsykologi Tapani Aholan perustamassa Lyhytterapiainstituutissa.

Kids’Skillsin teoriataustassa on vaikutteita erityisesti lyhytterapiasta ja ratkaisukeskeisestä terapiasta, psykoterapiavaikuttajista muun muassa Milton Ericksonin ajattelusta (Furman, 2016). Ratkaisukeskeisessä terapiassa kiinnitetään huomio ongelmien syiden sijasta siihen mitä asiakas haluaa saavuttaa ja miten he pääsisivät tavoitteeseensa. Ratkaisukeskeisen terapian tuloksellisuudesta aikuisilla ja lapsilla on tutkimusnäyttöä (Gingerich & Peterson, 2013; Bond ym., 2013)

Kids’Skillsissä ei tutkita niinkään perheen vuorovaikutussuhteita tai perhedynamiikkaa, vaan tarkastellaan lapsen arjessaan kokemaa ongelmaa. Menetelmän taustalla on kuitenkin ajatus myös siitä, että keskittymällä lapsen ongelmaan vaikutetaan epäsuorasti myös perheen vuorovaikutussuhteisiin ja lapsen ympäristöön laajemminkin. Kids’Skillsia voikin luonnehtia systeemiseksi menetelmäksi (Furman, 2016, Bentner, 2014).

Menetelmässä korostetaan oppimisen merkitystä. Kids’Skillsin keskeisin askel on ”taidottaminen” eli ongelmien kääntäminen opeteltavaksi taidoksi. Sen sijaan, että lasten ongelmat nähtäisiin oireina taustalla olevasta psyykkisestä häiriöstä tai perheen sisäisistä ongelmista, käytetään hyödyksi lapsille ominaista ajattelutapaa siitä, että ongelmat johtuvat jonkin tietyn taidon puutteesta. Mikäli esimerkiksi ongelmana on, että lapsi suuttuessaan lyö tovereitaan, voisi opittava taito olla suuttumisen tunteen kanssa pärjääminen ja siihen tuen hakeminen aikuiselta. Kids’Skillsin tavoitteena on siis auttaa lapsia kehittämään niitä spesifejä taitoja, joita he tarvitsevat ongelman poistumiseen.

Kids’Skillsin keskeisin etu on, että keskittymällä opeteltaviin taitoihin se luo puitteet sujuvalle yhteistyölle lasten kanssa. Kids’Skills edistää myös yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa. Vanhempia ei syyllistetä vaan heidät nähdään yhteistyökumppaneina, jotka ovat kykeneviä tukemaan lapsiaan taitojen oppimisessa. Menetelmän käytön tulee aina perustua aidolle yhteistyölle lapsen kanssa, eikä sen kautta tule painostaa tai pakottaa lasta johonkin mitä hän ei itse halua.

Kohderyhmä
Leikki-ikäiset Alakouluikäiset Nuoret 
Kohderyhmän kuvaus

Kids’Skills on 3-12-vuotiaille lapsille, mutta menetelmää voidaan soveltaa myös nuorten ja jopa aikuisten kanssa.

Työmenetelmän kuvaus

Kids’Skillsia voidaan käyttää kaikissa ongelmissa, jotka voidaan ratkaista tai joita voidaan lievittää, siten, että lapsi opettelee tietyn taidon. Kids’Skillsia voidaan käyttää erilaisten psykososiaalisten ongelmien ratkaisemiseen: esim. pelot, uhmakkuus tai käytöshäiriöt, keskittymiskyvyn häiriöt, syömiseen liittyvät ongelmat ja univaikeudet. Edellytyksenä on, että lapsella on ongelma, joka voidaan ratkaista, tai jota voidaan lievittää, siten, että lapsi opettelee tietyn taidon. Ohjelmaa voidaan käyttää kotona, tai se voi olla kokonaisen lapsiryhmän, esim. varhaiskasvatusryhmän tai luokan käytössä.

Kids’Skills koostuu 15 askelesta. Menetelmän käyttö ei vaadi kaikkien askelten käyttöä tietyssä järjestyksessä, vaan askeleita voi myös jättää pois tai järjestystä vaihtaa (Bentner, 2014, s. 85). Askelet ovat seuraavat:

1. Ongelmien sijaan puhutaan taidoista
Lapsen kanssa keskustellen selvitetään, mikä taito lapsen pitää opetella, jotta hän pääsee ongelmastaan.

2. Lapsen kanssa sovitaan minkä taidon hän opettelee.

3. Taidon hyödyt kartoitetaan ja autetaan lasta näkemään, mitä hyötyä taidon oppimisesta on.

4. Lasta pyydetään keksimään taidolleen hauska nimi.

5. Lasta pyydetään valitsemaan itselleen voimaolento tai –eläin. Lapsi voi myös esim. piirtää voimaolennon kuvan.

6. Lasta autetaan hankkimaan itselleen joukko kannustajia (aikuisia ja lapsia), jotka seuraavat ja tukevat lapsen etenemistä

7. Vahvistetaan lapsen uskoa siihen, että hän onnistuu oppimaan taidon.

8. Lapsen kanssa suunnitellaan etukäteen, miten taidon oppimista juhlistetaan.

9. Lasta pyydetään kertomaan ja näyttämään, miten hän toimii käytännössä hallitessaan taidon (esim. leikin kautta)

10. Taidon harjoittelemisesta kerrotaan lasta lähellä oleville ihmisille.

11. Lapsi harjoittelee taitoaan yhdessä sovitulla tavalla

12. Lasta pyydetään kertomaan, miten hän haluaa itseään muistutettavan, jos hän unohtaa taitonsa ja toimii epätoivotulla tavalla.

13. Kun lapsi on oppinut taidon, oppimista juhlistetaan ja hän saa kiittää kaikkia niitä, jotka auttoivat häntä oppimaan taitonsa.

14. Lapselle tarjotaan mahdollisuus opettaa taito muillekin.

15. Lapsen kanssa sovitaan siitä, minkä taidon hän opettelee seuraavaksi.

Muksuopista on saatavilla käytön tueksi myös mobiiliversio (www.muksuoppiappi.fi). Muksuoppiappi sisältää esimerkkejä yleisistä lasten ongelmista sekä ehdotuksia taidoista, joita ongelmien voittamiseen tarvitaan.

Saksalaisessa tutkimuksessa on arvioitu koulutettujen kokemusten pohjalta, että uuden taidon oppiminen Kids’Skillsin avulla kestää yleisimmin kolmesta viikosta kuuteen kuukauteen, tavallisin aika on kaksi tai kolme kuukautta.

Tutkimusnäytön aste
Ei tietoa, tutkimus meneillään
Tutkimusnäyttö

Kansainväliset tutkimukset

Saksassa on toteutettu Kids’Skillsin arviointitutkimus Internet-pohjaisen kyselylomakkeen avulla. Arviointi oli retrospektiivinen, eikä siinä ollut kontrolliryhmää. Vastaajat (n = 23) olivat saaneet Muksuoppi-koulutuksen lukuun ottamatta yhtä vastaajaa, joka oli opiskellut menetelmää omatoimisesti. Kaikki vastaajat olivat käyttäneet menetelmää enemmän kuin kerran ja kaikilla oli pitkä kokemus joko pedagogisesta tai terapeuttisesta työstä (ammattitaustaa ei spesifioitu). Kaksi vastaajaa oli käyttänyt menetelmää systemaattisesti kaikki 15 askelta läpikäyden, muut olivat käyneet läpi sisällöt soveltaen. Suuri osa opetetuista taidoista oli liittynyt koulun käymiseen (esim. työskentelynopeuden parantaminen). Osallistujia pyydettiin vastaamaan kaksiosaiseen kyselyyn, joista ensimmäinen sisälsi yhdeksän kysymystä liittyen menetelmän käyttökokemuksiin arjessa. Näihin vastattiin numeerisesti sekä avoimilla vastauksilla. Toinen osa koostui kvantitatiivisista kysymyksistä, jotka pohjautuivat Kirkpatrickin (1998) Four levels of Evaluation –malliin. (Stephan, 2014).
Edellä mainitun kyselyn lisäksi on tehty kvalitatiivinen puhelinhaastattelu (n = 10), johon valikoitiin menetelmää vuosia käyttäneet ammattilaisia (Becker, 2014). Heiltä kysyttiin kokemuksia menetelmän vaikuttavuudesta.

Meneillään oleva kotimainen tutkimus

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa on tekeillä Merja Hautakankaan väitöskirja Lapsen itsesäätelytaitojen kehittyminen Muksuoppi-interventiossa päiväkodin kontekstissa. Muksuoppi yhdistyy tutkimuksessa positiiviseen pedagogiikkaan. Tutkimuksessa tarkastellaan millainen yhteys Muksuopilla on 4-7 vuotiaiden lasten itsesäätelykyvyn kehitykseen.

Tutkimus toteutetaan kahdessa päiväkodissa, joissa on kehitetty Kids’Skills-ohjelmaa päiväkodin toimintakulttuurin osaksi. Vertailuaineisto kerätään kahdesta päiväkodista, jotka eivät osallistu interventioon. Tutkimuksessa havainnoidaan jokaisesta neljästä päiväkodista yhtä 20–24 lapsen ryhmää. Interventioon osallistuu lapsia 43 ja kontrollipäiväkodeista 42, yhteensä otoskoko on 85 lasta.

Interventiossa viedään läpi Muksuopin mukainen 15 askeleen ohjelma. Kunkin lapsen tarvitseman taidon oppimisesta on sovittu yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa tutkimuksen alussa. Tarkastelun kohteena ovat päiväkodin työntekijöiden käyttämät strategiat lasten taitojen oppimisprosessin tukemisessa. Erityisesti tarkkaillaan toiminnan yhteistä säätelyä ja sen laadullisia muutoksia lapsen ja työntekijän vuorovaikutussuhteessa. Hypoteesina on, että toiminnan säätely tapahtuu ensin laadukkaassa yhteissäätelyssä ja vähitellen lapsi vastaa itse oppimisesta onnistumisen kautta.

Tutkimuskysymykset ovat:

1. Miten Muksuoppi ilmenee lasten taitojen oppimisessa?
a. Millaisia oppimisstrategioita päiväkodin työntekijät käyttävät lapsen oppimisen tukemisessa?
b. Millaisia laadullisia muutoksia tapahtui lapsen itsesäätelytaitojen oppimisessa?
2. Miten lapsen itsesäätelytaitojen oppiminen kehittyy intervention aikana (

Tutkimus on määritelty etnografiseksi tapaustutkimukseksi. Aineistoa analysoidaan laadullisin menetelmin (haastattelut, havainnointi), mutta myös määrällisesti (itsesäätelyä ja lapsen käyttäytymistä mittaavat testit ennen-jälkeen asetelmassa).
Lasten itsesäätelytaitojen kehittymistä tarkastellaan strukturoidulla kyselyllä huoltajille ja työntekijöille lähtötilanteessa sekä intervention jälkeen (CBRS, The Child Behavior Rating Scale, kts. esim. Bronson, 1990). Lapsille tehdään itsesäätelykykyä mittaava, standardoitu pää–varpaat–polvet–olkapäät-testi (Head-Toes-Knees-Shoulders, HTKS, Ponitz, 2008; McClelland ym., 2014) ennen ja jälkeen intervention.. Lisäksi metodina ovat lasten strukturoidut haastattelut omien ja kaverien taitojen oppimisesta. Tutkimuksessa mukana olevia lapsia ja kasvattajia havainnoidaan videolle. Työntekijät kirjaavat päiväkirjoihin lapsen taidon oppimisen prosessia ja ryhmän vuorovaikutusta. Lisäksi työntekijät osallistuvat teemahaastatteluun.

Tutkimusaineistoa on kerätty syksyllä 2017 sekä interventio- että kontrollipäiväkotien työntekijöiltä ja lasten huoltajilta. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2020.

Helsingin yliopisto tekee Kids’Skillsin levittämisen tiimoilta yhteistyötä Pekingin yliopistojen kanssa. Tavoitteena on kerätä jatkossa vertailuaineistoa myös kiinalaispäiväkodeista.

Lisäksi Kids’Skillsistä on kerätty lukuisia tapaustutkimuksia menetelmää käyttäneiden raportoimana.

Vaikutusten vahvuus
Ei tietoa
Vaikutukset

Saksalaisessa tutkimuksessa arvioitiin Kids’Skills koulutuksen saaneiden kokemuksia koulutuksesta ja menetelmän käytöstä (Stephan, 2014). Vastaajista (n = 23) kahdeksan piti Kids’Skillsiä erittäin hyödyllisenä, yhdeksän hyödyllisenä ja yksi tyydyttävänä (18/23 vastausta, viidestä vastauksesta ei tietoa). Kahdeksan vastaajaa oli sitä mieltä, että Kids’Skills on tuottanut jokaisella käyttökerralla toivotun tuloksen. Muita numeerisia arvoja tutkimuksessa ei raportoitu, mutta johtopäätöksenä todettiin koulutukseen osallistuneiden kokemusten menetelmästä olevan positiivisia ja osanottajien taidot ovat parantuneet sekä käytös muuttunut koulutuksen seurauksena.

 
Beckerin (2014) kvalitatiivisessa tutkimuksessa vastaajat (n = 10) pitivät tärkeimpinä Kids’Skillsin vaikuttavina tekijänä positiivista fokusta, keskittymistä tavoitteiden asettamiseen ja lapsen omien voimavarojen hyödyntämiseen. Vastaajat korostivat myös sitä, että käytettävissä tulee olla riittävästi aikaa sekä sitä, että jokaisen lapsen kohdalla on arvioitava soveltuuko menetelmä käytettäväksi juuri kyseisen lapsen kohdalla.

 
Jyväskylän yliopistossa meneillään olevasta väitöskirjatutkimuksesta ei vielä ole saatavilla tutkimustuloksia.

Käyttökelpoisuus
Kohtalainen
Käyttökelpoisuus – Kokonaispisteet
9 / 15
Koulutus
2 / 3

Kids’Skillsistä on tarjolla sekä verkko-opetusta että kontaktiopetusta.

Verkkokursseja voi hyödyntää itsenäisesti tai esimerkiksi työyhteisö tai joukko opiskelijoita opiskelee niiden johdolla yhdessä. Kids’Skills työmenetelmään liittyvät verkkokurssit Oppimaa.fi –palvelussa ovat seuraavat:

– Muksuoppi 5 op https://www.oppimaa.fi/kurssi/ben-furman-muksuoppi-ja-opinto-ohjaus-5-op/
– Muksuoppi asiakastyössä https://www.oppimaa.fi/kurssi/maija-riitta-hirvonen-muksuoppi-asiakastyossa/
– Mestariluokka – Muksuopin pohjalta kehitetty menetelmä kouluille https://www.oppimaa.fi/kurssi/mestariluokka/
– Vanhempainkurssi – Muksuoppia ja muita menetelmiä vanhemmille https://www.oppimaa.fi/kurssi/vanhempainkurssi/
– Kids’Skills for Professionals

Muksuoppi-kurssi (5 op)
Viiden opintopisteen kurssi on hyväksytty useammassa ammattikorkeakouluissa esimerkiksi sosionomi-opiskelijoiden vapaavalintaisiin tai täydentäviin opintoihin. Mikäli kurssista halua suorittaa opintopisteitä, tulee hankkia kurssiohjaajan ohjaus erikseen Oppimaa-sivuston kautta.

Viiden opintopisteen opintokokonaisuuden sisältö koostuu opinto-ohjaajan ohjauksesta, kuuden moduulin verkkokurssista tehtävineen, menetelmän soveltamisesta käytäntöön sekä loppuraportin kirjoittamisesta.

Kuuden opintomoduulin otsikot:
Moduuli 1. Muksuopin taustaa
Moduuli 2. Muksuopin askeleet I
Moduuli 3. Muksuopin askeleet II
Moduuli 4. Muksuopin askeleet III
Moduuli 5. Muksuopin erityiskysymyksiä (mm. kansainvälinen koulutus, Muksuoppi eri kulttuureissa, Muksuoppi ja kotoutuminen, Muksuoppi ja vapaaehtoistyö)
Moduuli 6. Kysymyksiä ja vastauksia (esim. miten suhtautua takapakkeihin, miten toimia, jos vanhemmat eivät lähde yhteistyöhön)

Jokaisen opiskeltavan moduulin jälkeen opiskelija tekee oppimispäiväkirjan. Opintojen aikana opiskelija osallistuu keskustelufoorumiin.

Lisäksi suoritetaan lopputentti, johon kuuluu monivalintatehtävä (automatisoitu) ja kuusi esseekysymystä (kysymysten pohjana: Ben Furmanin teokseen Muksuopin lumous ja artikkeli Brief Coaching with Children and Young People). Lisäksi opiskeluja laatii raportin menetelmän soveltamisesta käytäntöön (soveltamisen kesto 1 – 4 kk)

Opintosuorituksen kokonaisarviointi perustuu oppimispäiväkirjoihin, aktiivisuuteen keskustelufoorumilla, lopputentteihin ja loppuraporttiin. Kurssiohjaaja toimittaa oman arvionsa vastaavalle kouluttajalle, joka vahvistaa lopullisen arvosanan asteikolla 0 – 5.

Kursseihin sisältyy koulutus palautteen antaminen kurssin päätteeksi (itsefeflektointi, kurssin sisällön ja opetustavan toimivuuden arvio, numeerinen arvio 1-5) päätteeksi. Koulutuksen kehittäjät seuraavat palautetta ja keskustelufoorumia ja hyödyntävät ideoita kehitystyössä.

Kontaktiopetus

Verkko-opetuksen lisäksi järjestetään kontaktiopetuskoulutuksia (ns. face to face -koulutus), jotka ovat yleensä kolmipäiväisiä kokonaisuuksia. Kaksi ensimmäistä päivää pidetään yleensä peräkkäin ja kolmas hiukan myöhemmin, jotta opiskelijat ehtivät kokeilla menetelmää käytännössä. Koulutustahojen toimesta menetelmää kouluttamaan hyväksytään vain soveltuvaa koulutusta saaneet (esim. kasvatustieteen tai psykologian opintoja). Ehdottomana vaatimuksena on myös laajempi tuntemus ratkaisukeskeisestä lähestymistavasta.

Koulutusmateriaaleja on saatavilla useilla eri kielillä. Koulutuspalaute pyydetään koulutuksista jokaisen pidetyn koulutuksen jälkeen, mikä takaa ajan tasalla pysymisen koulutuksen kehittämistarpeiden suhteen.

Rekisteröinti

Kids’Skills – ohjaajaksi (eli menetelmän käyttäjäksi) rekisteröidään vain henkilöt jotka ovat käyneet ko. menetelmäkoulutuksen, tutustuneet menetelmään liittyvään kirjallisuuteen, vetäneet ohjelman läpi lapsen tai lapsiryhmän kanssa ja kirjoittaneet kokeilustaan raportin. Raportit hyväksytään koulutustahon hyväksymien ammattilaisten toimesta, joilta vaaditaan menetelmän lisäksi myös muuta, pidempää ratkaisukeskeisen psykologian osaamista.

Ilman erillistä Lyhyterapiainstituutin myöntämää Kids’Skills-ohjaajan sertifiointia opiskelijalla ei ole lupaa kouluttaa muita Kids’Skills-menetelmän käyttöön.

Koulutuksen saatavuus
3 / 3

Verkko-opetusta Kids’Skillsistä (Muksuopista) on tarjolla jatkuvasti. Viiden opintopisteen kurssin hinta oppimaa.fi -sivustolla on 99 euroa.
 
Verkko-opetuksen lisäksi Lyhytterapiainstituutti järjestää koulutuksen kontaktikopiskeluna (face to face -koulutus) kerran vuodessa. Tämän lisäksi koulutusta tarjoaa muutama koulutuksen tarjoaja, jotka on tarkoin valittu kouluttajien pätevyyden perusteella. Kontaktiopetuksena toteutettavien koulutusten hinta on noin 300 euroa. Lisäksi paljon koulutuksia pidetään suoraan asiakkaan tilaamina, jolloin kouluttaja menee suoraan esim. kutsuvaan päiväkotiin.

Kustannustehokkuus
0 / 3
Tutkimuksia kustannustehokkuudesta ei ole saatavilla
Soveltuvuus
3 / 3

Virallisessa rekisterissä olevia ohjaajia on Suomessa tällä hetkellä noin 100. Ulkomailla ohjaajia on yhteensä useampia tuhansia. Kids’Skillsiä levitetään tällä hetkellä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman puitteissa Etelä-Karjalan maakunnassa Eksoten vetämässä hankkeessa (mukana päiväkotien ja alakoulujen henkilökuntaa, lasten vanhempia sekä alan opiskelijoita eri oppilaitoksissa). Lisäksi menetelmä on LAPE:n ulkopuolella käytössä kymmenissä päiväkodeissa ympäri Suomea. Päiväkodeissa menetelmällä pyritään tukemaan kasvattajan ajattelutavan muutosta, jolloin siitä tulee osa heidän päivittäin toteuttamaansa pedagogiikkaa. Paitsi päiväkodeissa, on menetelmää sovellettu myös kouluissa, perheneuvoloissa, lastensuojelulaitoksissa ja joillakin lastenpsykiatrian poliklinikoilla.
 
Yhteenvetoa sadoissa Kids’Skills raporteissa olevista käyttäjäkokemuksista ja palautteista (perheet, lapset ja koulutettavat) ollaan parhaillaan kokoamassa.
 
Kirjoja Kids’Skillsistä on saatavilla yli 20 kielellä ja sertifioituja Kid’sSkills koulutettuja löytyy 26 maasta. Menetelmä Suomen lisäksi juurtunut mm. useisiin Euroopan maihin ja Aasiaan.

Mittaaminen/arviointi
1 / 3

Menetelmään on sisäänrakennettu sen toimivuuden arviointi siten, että menetelmän viimeiset vaiheet ”juhlistaminen” ja ”toiselle opettaminen” voidaan toteuttaa vastaa kun on toistuvasti huomattu lapsen hallitsevan tavoitteena olleen taidon (jonka oppiminen on samalla poistanut ongelman).

Menetelmästä on kerätty satoja tapauksia käsittävä tapaustutkimusaineisto, jonka avulla on kartoitettu miten menetelmää opiskelevat, Kids’Skillsiä käyttävät ja perheet kokevat menetelmän. Joitakin tapaustutkimuksista on julkaistu kirjassa Muksuopin lumous (Furman, 2016). Vanhempien ja lasta tukevien aikuisten myönteisistä kokemuksista Kids’Skills menetelmään liittyen on raportoinut Kanadassa Gohier neljän haastattelun pohjalta (2006).

Viitteet
  • Bentner, A. (2014). Muksuoppi tutkimuksen kohteena. Saksalaisia selvityksiä suomalaisesta lasten ongelmien ratkaisumenetelmästä
  • Becker, A. (2014). Miksi Muksuoppiohjaajat arvostavat Muksuoppia? Teoksessa toim. Bentner, A) Muksuoppi tutkimuksen kohteena. Saksalaisia selvityksiä suomalaisesta lasten ongelmien ratkaisumenetelmästä.
  • Bond, C., Woods, K., Humphrey, N., Symes, W. & Green, L. (2013), Practitioner Review: The effectiveness of solution focused brief therapy with children and families: a systematic and critical evaluation of the literature from 1990–2010. J Child Psychol Psychiatr, 54, 707–723. Linkki viitteeseen
  • Bronson, M., Goodson, B, Layzer, J., Love, J. (1990). Child Behavior Rating Scale Abt Associates, Cambridge, MA.
  • Furman, B. (2016). Muksuopin lumous. Luova tapa auttaa lapsia voittamaan psyykkiset ongelmat. Lyhytterapiainstituutti.
  • Gingerich, W. & Peterson, L. (2013). Effectiveness of Solution-Focused Brief Therapy: A Systematic Qualitative Review of Controlled Outcome Studies. Research on Social Work Practice, 23, 266-283.
  • Gohier, F. (2006). A Support team’s experience of a solution-focused intervention with children. Opinnäytetyö (Master of Arts in Counceling Psychology). City University, Vancouver Island, British Columbia.
  • McClelland, M., Cameron, C., Duncan, R., Bowles, R., Acock, A., Miao, A. & pratt, M. (2014). Predictors of early growth in academic achiement: the head-toes-knees-shoulders task. Frontiers of Psychology, 5, 599. Linkki viitteeseen
  • Muksuopin verkkosivu Linkki viitteeseen
  • Muksuoppimenetelmän kuvaus Linkki viitteeseen
  • Ponitz, C. C., McClelland, M. M., Jewkes, A. M., Connor, C. M., Farris, C. L., & Morrison, F. J. (2008). Touch your toes! Developing a direct measure of behavioral regulation in early childhood. Early Childhood Research Quarterly, 23, 141–158. Linkki viitteeseen
  • Stephan, J. (2014). Kuinka hyvin Muksuoppi toimii. Teoksessa Muksuoppi tutkimuksen kohteena. Saksalaisia selvityksiä suomalaisesta lasten ongelmien ratkaisumenetelmästä.