Multidimensionaalinen perheterapia – MDFT
Kokonaisarvio
Täyttää sisäänottokriteerit.
Kohtalainen menetelmä
* *
Kuvaus

Multidimensionaalinen perheterapia (MDFT) on intensiivinen, jalkautuva perhe- ja systeemiorientoitunut työtapa lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon avohoidon työntekijöille, jotka työskentelevät laaja-alaisista, monimuotoisista vaikeuksista (käytös- ja päihdehäiriöt) kärsivien 12-19-vuotiaiden nuorten kanssa.

MDFT toimii parhaiten riittävän vaikeissa ja kriisiytyneissä tilanteissa, joissa avohoidon toimia on jo kokeiltu ja harkitaan sijoitustoimenpiteitä. Yksilökeskeisten työtapojen sijaan auttamistyöskentelyyn otetaan mukaan perhe ja vanhemmat sekä muut nuoren elämässä vaikuttavat systeemit ja tahot (koulu, kaverit, muut viranomaisverkostot). Riski- ja suojaavat tekijät pyritään tunnistamaan niin yksilö-, perhe- kuin verkostotasolla, ja nuoren hoito räätälöidään yksilöllisesti tilanteen edellyttämällä tavalla.

Tausta

MDFT (Liddle, 2010) syntyi 1980-luvulla Yhdysvalloissa tarpeesta kehittää monimuotoisista ongelmista (käytös-, päihde- ja mielialahäiriöt) kärsivien nuorten kanssa työskentelyyn tehokkaampia, kattavampia ja vaikuttavampia työtapoja. Laitossijoitukset ja yksilökeskeinen työote koettiin riittämättöminä ja kalliina.

Työmallin teoreettinen perusta on integratiivinen. Lähtökohtaisesti se nojautuu systeemiseen ja strukturaaliseen perheterapiaan. Sen tukena on vahva sosiaaliekologinen ajattelu (Brofenbrenner 1979), eli näkemys siitä, että käyttäytyminen on tulosta yksilön ja ympäristön yhteisvaikutuksesta. Jos käyttäytymistä halutaan muuttaa, pitää työskennellä myös ympäristön kanssa. Työskentelyn oikeaan kohdentamiseen haettiin työkaluja kehityspsykologiasta ja riski- ja suojatekijä -ajattelusta. Rinnastamalla nuoren ongelmallinen tilanne ja siihen johtanutta kehitystä nuoruuden normatiiviseen kehityskaareen pystytään paikallistamaan miten, milloin ja minkä tekijöiden vaikutuksesta nuoren odotuksenmukainen kehityskulku on häiriintynyt. Hienovaraista riski- ja suojatekijäarviointia tehdään yhtälailla nuoresta, vanhemmista, perheestä ja laajemmasta ympäristöstä, jotta interventiot pystytään räätälöimään yksilöllisesti tilanteen edellyttämällä tavalla. Muutoksen työväline yksilötyössä on haitallisten ajattelu- ja toimintamallien tunnistaminen, tutkiminen ja muuttaminen. Tässä käytetään apuna kognitiivisen (käyttäytymis)terapian viitekehystä ja interventioita, jota tuetaan ratkaisukeskeisellä suhtautumisella uusien vaihtoehtojen rakentamiseen.

Kohderyhmä
Nuoret Perheet Vanhemmat 
Kohderyhmän kuvaus

Kohderyhmä on laaja-alaisista, monimuotoisista vaikeuksista (käytös- ja päihdehäiriöt) kärsivät 12-19-vuotiaat nuoret, joiden kohdalla on jo kokeiltu kevyempiä avohoidon työmenetelmiä ja joiden jatkotoimenpiteinä harkitaan laitossijoitusta.

MDFT aloittaminen edellyttää, että nuorella on elämässään vähintään yksi aikuinen (huoltaja tai joku muu), joka on valmis sitoutumaan työskentelyyn. Työskentelyn edellytys on nuoren riittävä kognitiivinen kapasiteetti. Akuutti syömishäiriö tai itsetuhoisuus estävät työskentelyn aloittamisen.

Työmenetelmän kuvaus

MDFT on manualisoitu, mutta yksilöllisen tarpeen mukaan joustava työtapa. Työtavan taustalla on selkeä muutosteoria. Muutoksen edellytyksenä pidetään työntekijöiden vankkoja kliinisiä taitoja. Työmalli yhdistää systeemistä perheterapiaa, ratkaisukeskeisyyttä ja palveluohjausta. Yksi työntekijä työskentelee yksilö, perhe- ja verkostotasoilla: yksin nuoren, yhdessä ja erikseen kummankin vanhemman, koko perheen ja verkostojen kanssa. Tällä ratkaisulla varmistetaan kokonaiskuvan rakentuminen tilanteesta, sekä se, että vastuu prosessin etenemisestä, hallinnoimisesta ja arvioinnista on selkeästi nimetty ja prosessin hallinnointi perustuu riittävän kattavaan, monista tietolähteistä ammentavaan asiantuntija-arviointiin.

MDFT -prosessi kestää noin 5-9 kuukautta ja jakautuu kolmeen vaiheeseen (aloitus, läpityöskentely ja lopetus). Prosessi on intensiivinen; tapaamisia on 2-3 viikoittain. Intensiivisyys tukee mm. kannattelevien yhteistyösuhteiden (monen samanaikaisen allianssin) rakentumista ja ylläpitämistä. Yhteistyösuhteen puolestaan ajatellaan edesauttavan asiakkaiden sisäisen muutosmotivaation viriämistä ja vahvistumista, jolloin he oletuksenmukaisesti myös sitoutuvat työskentelyyn. Tapaamisia pidetään asiakkaiden kotona ja muissa arkisissa paikoissa.

MDFT on tiimiperustainen työmalli. Tiimissä on oma menetelmäohjaaja ja tiimi toimii ammatillisena tukena jokaiselle sen jäsenelle.Työntekijöillä on rajallinen määrä asiakkaita kerrallaan. Ohjesääntönä pidetään asiakasprosessien vaiheesta riippuen enintään 8 asiakasta. Työ edellyttää yksityiskohtaista ja kirjallista tapaamisten suunnittelua ja valmistelua ja osuvien välitavoitteiden asettamista, välitavoitteiden saavuttamisen seuraamista ja korjaamista.

Menetelmän integriteetin varmistamiseksi työntekijöiden menetelmäuskollisuutta ja -osaamista arvioidaan videoituja perhetapaamisia aineistona käyttäen. Menetelmäuskollisuutta arvioi ulkopuolinen arvioitsija ja kompetenssia menetelmän kouluttaja.

Tutkimusnäytön aste
Vahva
Tutkimusnäyttö
3 / 3

MDFT:n osalta on vahvaa näyttöä huumeongelmien sekä vähäisemmässä määrin myös koulunkäyntivaikeuksien vähenemisestä 11-21 -vuotiailla nuoruusikäisillä, jotka osallistuvat MDFT-interventioon, verrattuna nuoriin, jotka osallistuvat muihin hoitomuotoihin.

Työmenetelmästä löytyy yli kymmenen satunnaistettua verrokkiryhmätutkimusta, joissa on mitattu päihdekäytön (erityisesti kannabis) lisäksi intervention vaikutuksia myös liitännäisongelmiin (antisosiaalinen käytös ja kaveripiiri, koulunkäynti, laitoshoidon tarve, internalisoivat oireet, hoidon keskeyttäminen). Tutkimuksiin on kuulunut myös 12 kk seurantoja (esim. Liddle ym, 2009). Valtaosa tutkimuksista on tehty USA:ssa, mutta tuloksia on myös Keski-Euroopasta. Esimerkiksi satunnaistetussa kontrolloidussa INCANT-tutkimuksessa verrattiin MDFT:n vaikutuksia nuoren yksilömuotoiseen terapiaan (treatment as usual). Osallistujat olivat 13-18 vuotiaita nuoria perheineen (n = 450 perhettä, 85% nuorista oli poikia). Nuorilla oli joko kannabiksen väärinkäyttöä tai kannabisriippuvuus (mm. Hendriks ym. 2011; Rigter ym. 2012; Hendriks ym. 2012, Schaub ym., 2013). Tutkimuksessa mitattiin intervention vaikutusta paitsi kannabiksen käyttöön (itseraportointi), myös muihin psyykkisiin ongelmiin vanhempien ja nuoren itsensä kokemana (mittareina Youth Self-Report (YSR) ja Child Beviour Checklist (CBCL)). Seurannat tehtiin kolme, kuusi ja 12 kuukautta intervention jälkeen.

MDFT on ollut mukana useissa meta-analyyseissa osana muita perheterapioita (Baldwin ym. 2012; Tanner-Smith ym. 2013; Stanton & Shadish 1997), viime vuosina myös yksittäisenä interventiona kahdessa meta-analyysissa (Filges ym.2015; van der Pol, 2017) ja yhdessä katsauksessa (Rowe, 2010). Laajin ja tuorein meta-analyysi (van der Pol ym., 2017) analysoi 19 julkaisua (n = 1488 nuorta), joissa oli raportoitu yhteensä 61 efektikokoa kahdeksasta satunnaistetusta kontrolloidusta tutkimuksesta, joissa oli arvioitu MDFT:n vaikutusta päihteidenkäyttöön, rikollisuuteen sekä eksternalisoiviin tai internalisoiviin oireisiin.

Päivittyvä lista merkittävimmistä tutkimuksista löytyy osoitteesta: www.mdft.org/Resources/Publications

Vaikutusten vahvuus
Kohtalainen
Vaikutukset
2 / 3

Tutkimustulokset osoittavat, että MDFT vaikuttaa erityisesti päihteidenkäytön vähenemiseen ja hoitotuloksen pysyvyyteen.

Ryhmävertailututkimuksissa MDFT:llä on saavutettu muita hoitomuotoja (mm. ryhmäterapiaa, perheterapiaa, kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja laitoshoitoa) parempia hoitotuloksia useimmissa (esim. Henderson, Dakof, Greenbaum & Liddle 2010; Liddle ym. 2009), mutta ei kaikissa tutkimuksissa (esim. Dennis ym., 2004). Liddle ym. (2004) totesi, että MDFT-ryhmiin osallistuvilla nuorilla päihteiden käyttö on laskenut nopeammin, lisäksi päihdeongelmien vakavuus ja eri päihteiden käyttö ovat vähentyneet enemmän kuin verrokkiryhmissä (Henderson, Dakof, Greenbaum & Liddle 2010; Liddle, Dakof, Turner, Henderson & Greenbaum 2008). Vaikutukset päihteidenkäyttöön ovat olleet havaittavissa myös RCT-tutkimusten 12 kuukauden seurannoissa (Liddle ym, 2009, Liddle ym., 2008, Greenbaum ym., 2015).

MDFT:n on todettu vähentävän myös masennus- ja ahdistuneisuusoireilua sekä käytösoireita. Lisäksi se vaikuttaa myönteisesti koulun käyntiin ja koulumenestykseen ja rikollinen toiminta on vähentynyt MDFT-nuorilla laitoshoitoa saaneita nuoria enemmän (Liddle ym. 2009).

MDFT näyttäisi olevan erityisen vaikuttava juuri pitkälle kehittyneistä ja vaikea-asteisista päihdeongelmista ja useista samanaikaisista mielenterveyden ongelmista kärsivien nuorten hoidossa (mm. Henderson, Dakof, Greenbaum & Liddle 2010). Lisäksi MDFT näyttää toimivan muita hoitoja tehokkaammin erityisesti pojilla (Greenbaum ym. 2015, integratiivinen data-analyysi viidestä RCT:sta).

Meta-analyysit ja katsaukset

Meta-analyyseissa ja katsauksessa (Rowe, 2010; Filges, Andersen & Jorgensen, 2015; van der Pol, 2017) MDFT:lla on todettu suotuisa vaikutus sekä päihdehäiriöihin että liitännäisongelmiin (antisosiaalinen käytös ja kaveripiiri, koulunkäynti, laitoshoidontarve, internalisoivat oireet).

Filges ym., 2015 meta-analyysi sisällytti mukaan tutkimukset, joiden aineistoissa 11-21 –vuotiaita huumausaineidenkäyttäjiä (5 tutkimusta, yhteensä 16 julkaisua). MDFT oli muita hoitoja vaikuttavampi a) päihteidenkäytön vakavuuden b) käyttöfrekvenssin vähentäjänä 6kk seurannassa. 12 kk seurannassa ainoastaan vaikutus käyttöfrekvenssiin oli merkittävästi muita hoitomuotoja parempi. Efektikoot olivat melko pieniä ja luottamusvälit lähellä nollaa. Tutkijat totesivat, että lisätietoa vaikutuksia välittävistä tekijöistä tarvitaan.

van der Polin ja kumppaneiden meta-analyysissa (2017) tarkasteltiin kahdeksaa satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, ja todettiin MDFT:n olevan muihin hoitomuotoihin (kognitiivisbehavioraalinen hoito, ryhmäterapia tai yhdistelmähoidot) verrattuna tehokkaampi hoito sekä nuoren päihteidenkäyttöön, rikollisuuteen että eksternalisoiviin ja internalisoiviin oireisiin. Efektikoko oli melko pieni (d = 0.24, p < .001; 13 % hyöty muihin hoitomuotoihin verrattuna), eikä sen suuruus eronnut merkittävästi nuoren ongelman luonteesta (päihteet, rikollisuus, eksternalisoivat tai internalisoivat oireet) riippuen. Moderaattorianalyyseissa todettiin niiden nuorten, joiden päihteidenkäyttö tai käytösongelmat olivat luonteeltaan vakavampia, hyötyneen MDFT:stä enemmän.  Nuoren ikä, sukupuoli, sosioekonominen tausta, etninen ryhmä tai hoidon kesto eivät vaikuttaneet tuloksiin. Iältään vanhempien tutkimusten efektikoot olivat suurempia.  Tutkimuksen maantieteellinen toteutuspaikka ei vaikuttanut tuloksiin.

INCANT-tutkimus

Suomalaisen implementaation kannalta merkittävä tutkimus on Euroopassa toteutettu laaja INCANT-tutkimus, jossa todettiin MDFT:n olevan vaikuttava myös eurooppalaisissa olosuhteissa. Rigter ym. (2013) totesi INCANT-tutkimuksen pohjalta MDFT:n vähentävän 13-18 vuotiailla nuorilla sekä kannabisriippuvuutta että kannabiksen käyttöä tavanomaista hoitoa (yksilötapaamiset) enemmän 12 kuukauden seurannassa. Vaikka sekä MDFT että yksilöhoitoryhmässä havaittiin myönteisiä muutoksia kannabiksen käyttöä mittaavissa tulosmuuttujissa, oli MDFT tavanomaista hoitoa parempi mitattaessa kannabisriippuvuuden esiintyvyyden vähenemistä, kannabiksen käyttöön liittyvien oireiden vähenemistä sekä käyttöpäivien vähenemistä. MDFT vähensi kannabiksen käyttöpäivien määrää tavanomaista hoitoa enemmän niillä nuorilla, joilla käyttö oli ennen interventiota tiheintä, vähemmän käyttävien ryhmässä ero hoitomuotojen välillä ei ollut merkittävä. MDFT:n ja tavanomaisen hoidon välisen eron suuruutta kuvaavat efektikoot vaihtelivat kohtalaisesta suureen: kannabisriippuvuusdiagnoosien väheneminen d = 0,65; kannabisriippuvuuden oireiden väheneminen d = 1,27; kannabiksen käyttöpäivien väheneminen runsaasti käyttävien ryhmässä d = 0,60. Myös hoitomyöntyvyys oli MDFT:ssä tavanomaista yksilöhoitoa parempi: 90% MDFT-ryhmän asiakkaista oli käynyt hoidossa loppuun saakka, tavanomaista hoitoa saaneiden ryhmässä hoidon loppuun suorittaneiden nuorten määrä oli 48% (OR = 9.8; 95% luottamusväli = 5.7–16.7).

Suomalainen tutkimusnäyttö

Varsinaista suomalaista tutkimusnäyttöä ei toistaiseksi ole, mutta Palaset kohdalleen -hankkeessa (loppuraportti; Ehrling 2014) havaittiin mm. nuorten koulunkäyntiin ja laitoshoitoon liittyviä myönteisiä muutoksia (ennen interventiota kotona asui 55% nuorista, intervention jälkeen 88% nuorista; ennen interventiota koulua kävi 49% nuorista, intervention jälkeen 96%).

Käyttökelpoisuus
Kohtalainen
Käyttökelpoisuus – Kokonaispisteet
8 / 15
Koulutus
3 / 3

MDFT-terapeuttien sertifioinnista ja menetelmän levittämisestä Euroopassa vastaa Euroopan MDFT-akatemia,joka sijaitsee Hollannissa. Suomessa koulutusta on järjestetty Suomen Mielenterveysseuran ja Euroopan MDFT-akatemian yhteistyönä Palaset kohdallaan –hankkeen
puitteissa. Lähiopetuspäivien ohella varsinainen menetelmän oppiminen tapahtuu tarkasti seuratuissa ja tuetuissa koulutushoidoissa. Opetusta annetaan monin erilaisin aktiivisen oppimisen menetelmin, mm. mallintaminen, harjoittelu, yksilöllinen palaute ja teoreettinen kirja
llinen tieto käsikirjan muodossa. Koulutus on korkeatasoinen ja siihen liittyy olennaisesti laadunvarmennuksen menetelminä menetelmäuskollisuuden eli adherenssin sekä terapeutin kompetenssin arviointi. Koulutuksen tarkemmat sisällöt kuvattu alla:

Kouluttaja: MDFT Academy Hollanti, koordinaattorina
Suomen Mielenterveysseura
Koulutuskieli: Suomi ja englanti
Koulutuksen kesto: Kaksi vuotta
Koulutettavat: Käytös- ja päihdehäiriöistä kärsiviä nuoria kohtaavat tahot, koulutetaan tiimejä (ei yksittäisiä terapeutteja). Tiimissä oltava 1 avainterapeutti (=tiimin menetelmäohjaaja) ja 3 terapeuttia (vähintään) tai 2 avainterapeuttia + 4 terapeuttia
Koulutuskokonaisuus: Avainterapeutti koulutetaan ensin (6kk). Seuraavassa vaiheessa tiimi tulee koulutukseen mukaan, jolloin avainterapeutti toimii tiiminsä apukouluttajana ja opiskelee samalla menetelmäohjausta. Heti tiimin ensimmäisten seminaaripäivien jälkeen avainterapeutti aloittaa tiiminsä ohjaamisen (tiimitapaamiset ja asiakastapausten kanssa työskentely).

Koulutusmateriaali:
– manuaali (suomenkielinen ja englanninkielinen)
– kurssimateriaali (Powerpoint-diat)
– lisämateriaali: interventio-opas, keskeisten istuntojen (”core sessions”) kuvaus ja ohjeistus
– istuntojen suunnitelmalomakkeet
– tapauskuvauslomakkeet
– menetelmäohjausopas
– menetelmäohjauksen raportointilomakkeet

Monitorointi: Koulutushoidot dokumentoidaan kirjallisesti viikoittaisina suunnitelmina MDFT-sivustolle. Viikkosuunnitelmassa on valmisteltu jokainen viikon sisällä toteutuva tapaaminen. Kouluttajat ja työnohjaajat pystyvät seuraamaan työskentelyn etenemistä ja antamaan p
alautetta. Koulutuksen aikana videoidaan perhetapaamisia, joista tehdään menetelmäuskollisuuden arviointi ja kyvykkyyden arviointi. Nauhoituksia käytetään koulutusmateriaalina.

Koulutuksen luonne: Seminaaripäiviä on yhdeksän, suuriosa opiskelusta tapahtuu ohjatusti työskentelemällä. Käsikirjaan perehtyminen tapahtuu suurelta osin oma-aloitteisesti tai tiimeissä.

Koulutettavilta toivottavia ominaispiirteitä:
– kyky omaksua uutta tietoa, poisoppia vanhaa
– kyky oma-aloitteiseen työskentelyyn, aktiivisuus
– myönteinen suhtautuminen muutokseen
– hyvä paineensietokyky
– riittävä englannin kielen taito
– soveltuva pohjakoulutus on sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus, edellytyksenä myös vankka kokemus perheiden kanssa työskentelystä.

Keskeinen osa MDFT-mallia ja koulutusta on adherenssiarvio, joka kertoo siitä, missä määrin interventiolle keskeiset toiminnot ovat olleet mukana työntekijän työskentelyssä. Menetelmäkoulutukseen kuuluu ulkopuolisen arvioitsijan arvio videoiduista asiakastapaamisista MDFT Intervention Inventory (MII)-manuaalin mukaan. Koulutuksessa kootaan tietoa myos siita miten koulutettavat ja menetelmää käyttävät sen kokevat.

Suomessa järjestettävien koulutusten hintatiedot päivitetään tälle sivulle viikolle 38 mennessä.

Koulutuksen saatavuus
1 / 3

Koulutusta tarjottiin Suomen Mielenterveysseuran ’Palaset kohdalleen’ -hankkeessa (2009-2013), jossa tuotiin MDFT-menetelmä Suomeen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi. Kustannukset moniin muihin menetelmiin verrattuna edulliset (ei kalliita lisenssimaksuja). Haasteena on, että menetelmän kouluttajaoikeuksia ei ole saatu toistaiseksi Suomeen, mikä rajoittaa koulutuksen saatavuutta. Suomen mielenterveysseura kehittää MDFT:sta suomalaista mallia.

Kustannustehokkuus
1 / 3
French ym. (2002) tutkimuksessa MDFT:n arvioitiin olevan taloudellisesti kilpailukykyinen tavanomaiseen hoitoon verrattuna (viikottainen kustannus per asiakas 164 dollaria vs. 365 dollaria), varsinaista kustannustehokkuus analyysia ei tehty. Kustannustehokkuuden kannalta merkityksellistä myös hoidon alhainen keskeyttämisprosentti (Liddle ym. 2004). Lisätutkimusta tarvitaan. Suomesta ei arvioita kustannustehokkuudesta.
Soveltuvuus
2 / 3

MDFT on sosiaalipoliittisesti hyvin perusteltavissa erityisesti syrjäytymisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Palaset kohdalleen -hankkeen havaintojen (loppuraportti; Ehrling 2014) perusteella näyttää siltä, että MDFT on toimiva työmuoto Suomessa. Hankkeen päättyessä MDFT:n implementaatio oli vielä kesken.

Mittaaminen/arviointi
1 / 3

Asiakkaiden kokemuksista ei Suomessa ole kerätty systemaattista palautetta. Osana hanketta kerätty tulostietoa nuorten koulunkäyntiin ja laitoshoitoon liittyvistä muuttujista.

Viitteet
  • Baldwin, S., Christian, S., Berkeljon, A. & Shadish, W. (2012). The effects of family therapies for adolescent delinquency and substance abuse: a meta-analysis. Journal of Marital and Family Therapy, 38, 281-304. Linkki viitteeseen
  • Brofenbrenner, U. (1979). The Ecology of Human Development: Experiments by Nature and Design. Harvard University Press, Cambridge, Massaschusetts.
  • Ehrling, L. (2014). Multidimensional Family Therapy. Uusi työtapa nuorten monimuotoisiin ongelmiin. Kokemuksia MDFT:n mahdollisuuksista. Loppuraportti. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura Linkki viitteeseen
  • Filges, T., Andersen, D., Klint Jørgensen, A. (2015). Effects of Multidimensional Family Therapy (MDFT) on nonopioid drug abuse: A systematic review and meta-analysis. Research on Social Work Practice, 1-16. Linkki viitteeseen
  • French, M.T., Roebuck, M.C.:, Dennis, M. (2002). The economic cost of outpatient marijuana treatment for adolescents: Findings from a multisite experiment. Addiction, 97, S84-87. Linkki viitteeseen
  • Greenbaum, P. E., Wang, W., Henderson, C. E., Kan, L., Hall, K., Dakof, G. A., & Liddle, H. A. (2015). Gender and ethnicity as moderators: Integrative data analysis of Multidimensional Family Therapy randomized clinical trials. Journal of Family Psychology, 29, 919-30. Linkki viitteeseen
  • Hendriks, V., van der Schee, E. & Blanken, P. (2011). Treatment of adolescents with a cannabis use disorder: Main findings of a randomized controlled trial comparing multidimensional family therapy and cognitive therapy in The Netherlands. Drug and Alcohol Dependence, 119, 64-71. Linkki viitteeseen
  • Hendriks,V., van der Schee, E. & Blanken, P. (2012). Matching adolescents with a cannabis use disorder to multidimensional family therapy or cognitive behavioral therapy: treatment effect moderators in a randomized controlled trial. Drug and Alcohol Dependence, 125, 119-126. Linkki viitteeseen
  • Liddle, H. A. (2010). Treating Adolescent Substance Abuse Using Multidimensional Family Therapy. Teoksessa J. Weisz & A. Kazdin (toim.) Evidence-based psychotherapies for children and adolescents (second edition). N.Y.: Guilford.
  • Liddle, H.A., Rowe, C. L., Dakof, G.A., Ungaro, R.A., Henderson, C.C. (2004). Early intervention for adolescent substance abuse: Pretreatment to posttreatment outcomes of a randomized clinical trial comparing Multidimensional Family Therapy and peer group treatment. Journal of Psychoactive Drugs, 36, 11, 49-63. Linkki viitteeseen
  • Liddle, H., Rowe, C., Dakof, G., Henderson, C. Greenbaum, P. (2009). Multidimensional family therapy for young adolescent substance abuse: twelve-month outcomes of a randomized controlled trial. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 77, 12-25. Linkki viitteeseen
  • Liddle, H., Dakof, G., Turner, R., Henderson, C., Greebaum, P. (2008). Treating adolescent drug abuse: a randomized trial comparing multidimensional family therapy and cognitive behavior therapy. Addiction, 103, 1660-70. Linkki viitteeseen
  • Rigter, H., Henderson, C.E., Peld, I., Tossman, P., Phan, O., Hendriks, V., Schaub, M. & Rowe, C.L. (2012). Multidimensional family therapy lowers the rate of cannabis dependence in adolescents: A randomized controlled trial in Western European outpatient settings. Drug and Alcohol Dependence, 130, 85-93. Linkki viitteeseen
  • Rowe, C. (2010). Multidimensional Family Therapy: Addressing co-occurring substance abuse and other problems among adolescents with comprehensive family-based treatment. Child and Adolescent Psychiatric Clinics of North America, 19, 563-576. Linkki viitteeseen
  • Schaub, M., Henderson, C., Pelc, I., Tossman, P., Phan, O., Hendris, V., Rowe, C. & Rigter, H. (2013). Multidimensional family therapy decreases the rate of externalising behavioural disorder symptoms in cannabis abusing adolescents: outcomes of the INCANT trial. BMC Psychiatry, 14, 26. Linkki viitteeseen
  • Stanton MD, & Shadish WR. (1997). Outcome, attrition, and family-couples treatment for drug abuse: a meta-analysis and review of the controlled, comparative studies. Psychol Bulletin, 122, 170-91. Linkki viitteeseen
  • Tanner-Smith E., Wilson, S., & Lipsey, M. (2013). The comparative effectiveness of outpatient treatment for adolescent substance abuse: a meta-analysis. Journal of Substance Abuse Treatment, 44, 145-58. Linkki viitteeseen
  • Van der Pol, Hoeve, M., Noom., M., Stams, G., Doreleijers, T., Domburgh, L. & Vermeiren, R. (2017). Research Review: The effectiveness of multidimensional family therapy in treating adolescents with multiple behavior problems – a meta-analysis. Journal of Child Psychology and Psychiatry. Linkki viitteeseen