VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä
Kokonaisarvio
Täyttää sisäänottokriteerit.
Menetelmä ilman vaikutusnäyttöä tai käyttökelpoisuutta
Kuvaus

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä on tarkoitettu lapsensa huostaanoton tai sijoituksen kokeneille äideille ja isille. Ryhmän tarkoituksena on käydä läpi lapsen sijoituksen aiheuttamaa kriisiä vanhemman näkökulmasta. Tavoitteena on vanhemman oman elämän ja selviytymisen tukeminen, vanhemmuuden vahvistuminen sekä sitä kautta lasten hyvinvoinnin lisääntyminen.

Ryhmän ohjaajina toimii kaksi ammatillista VOIKUKKIA-koulutuksen saanutta ohjaajaa. Ryhmä kootaan yleensä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden avulla. Ryhmä tapaa noin 10 kertaa, noin muutaman tunnin tuntia kerrallaan. Suositeltava ryhmäkoko 4-8 osallistujaa. Ryhmä on suljettu ja sopii itse säännöistään luottamuksen syntymiseksi ja säilymiseksi.

Tausta

Lapsen huostaanotto on lähes poikkeuksetta lapsen biologisille vanhemmille kriisi, josta yksin selviäminen koetaan vaikeaksi (Hiltunen, 2015). Myös lastensuojelun ammattilaiset ovat tuoneet esiin pitävänsä tärkeänä, että lapsen sijoituksen kokeville vanhemmille olisi tarjolla nykyistä enemmän tukea ja oikeanlaisia palveluita (Pitkänen, 2011). Huostaanoton jälkeisen vanhemmuuden tukemisen tarpeellisuus on tunnustettu vuonna 2008 voimaan tulleessa lastensuojelulaissa, jossa mainitaan lapsen vanhemman asiakassuunnitelma, johon tulee kirjata toimenpiteet vanhemman tukemisesta. Yksi merkittävä vanhempien tukimuoto on vertaistukitoiminta.

Huostaanotettujen lasten vanhemmille tarkoitetut vertaistukiryhmät saivat alkunsa Jyväskylässä Sininauhaliiton Eevan perhe-hankkeessa (2002–2005) Naisten talo-toiminnan yhteydessä. Vertaistukiryhmämenetelmää on sen jälkeen käytetty ja kehitetty eri tahoilla esimerkiksi Jyväskylän seudulla Perhepolku-projektissa ja Kaste-hankkeessa sekä Nuorten Ystävien eri toimipisteissä. Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitossa ryhmänohjaajien kouluttaminen ja menetelmän testaus aloitettiin vuonna 2006 ensimmäisessä VOIKUKKIA-hankkeessa.

Kohderyhmä
Vanhemmat 
Kohderyhmän kuvaus

Eri-ikäisten huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten vanhemmat.

Työmenetelmän kuvaus

Ryhmien sisältö perustuu strukturoituun malliin, mutta siinä on paljon tilaa myös ryhmään osallistujien tarpeista nouseville aiheille. Ohjaajien tehtävänä on mahdollisuuksien mukaan toteuttaa vanhempien toiveita, mutta huolehtia samalla, että ryhmäprosessi etenee ja voimaantumisen kannalta tärkeät asiat ehditään käsitellä (VOIKUKKIA-vertaistukiryhmät, Ohjaajan opas, 2012). Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa huostaanoton aiheuttaman kriisin eri vaiheet, huostaanoton aiheuttamat tunteet ja reaktiot itsessä ja lapsessa sekä niiden käsittely.

Ohjaajina toimii kaksi ammatillista VOIKUKKIA-koulutuksen saanutta ohjaajaa. Useimmilla paikkakunnilla mukana myös koulutettu vertaisohjaaja: vanhempi, joka on itse kokenut lapsensa sijoituksen/huostaanoton, käynyt vertaistukiryhmässä ja kouluttautunut tukemaan muita.

Ryhmä kootaan yleensä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden avulla mutta myös ilmoituksien ja voikukkia.fi- sivustoa hyödyttäen (www.voikukkia.fi). Ohjaajat haastattelevat kaikki ryhmästä kiinnostuneet vanhemmat ja tarvittaessa ohjaavat muihin tukipalveluhin. Ryhmä on suljettu ja sopii itse säännöistään luottamuksen syntymiseksi ja säilymiseksi.
Ryhmä tapaa noin 10 kertaa, 2-2,5h/kerta. Pienryhmän koko on 4-6 henkilöä, maksimimäärä 8 osallistujaa.

VOIKUKKIA-toiminnan puitteissa pyritään vertaisryhmien lisäksi kouluttamisen ja tiedottamisen kautta motivoimaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä kehittämään osaamistaan ja oman alansa työkenttää siten, että huostaanotettujen lasten vanhempien tarpeet tulisivat kohdatuksi. Vaikuttamisessa ja kehittämisessä ovat tärkeässä roolissa kokemusasiantuntijat.

Tutkimusnäytön aste
Ei riittävää näyttöä
Tutkimusnäyttö

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmämenetelmästä ei vielä ole varsinaista tutkimuksellista näyttöä. Pirkko Mannisen AMK-tutkinnon näyttötyössä (2015) 21 ryhmiin osallistunutta vanhempaa arvioi kokemuksiaan mallista kyselykaavakkeen pohjalta. Eriksson & Heikkinen (2004) haastattelivat opinnäytetyöhönsä neljää Voikukkia-ryhmiin osallistunutta vanhempaa. Lisäksi parhaillaan on yksi VOIKUKKIA-ryhmätoimintaan liittyvä opinnäytetyö tekeillä, aineistona tutkimuksessa ovat osallistujien haastattelut ja ryhmäpalautteet.

Vaikutusten vahvuus
Ei tietoa
Vaikutukset

Varsinaista vaikuttavuustutkimusta työmenetelmästä ei toistaiseksi ole tehty.

Mannisen (2015) näyttötyössä 21 vanhemmasta 86% koki ryhmän lisänneen heidän voimaantumistaan ja osallistumistaan. Osallistujilta kerätyiltä palautteissa (2014-2015) vanhempien kokemukset ryhmästä näyttäytyvät positiivina, ja osallistujat mm. kuvaavat saaneensa ryhmästä voimaantumisen kokemuksia, tukea lapsen huostaanoton/sijoituksen jälkeisen kriisin käsittelyyn. Eriksson & Heikkinen (2008) haastattelemat vanhemmat raportoivat niin ikään kokeneensa ryhmän tukea ja apua antavana, tunteiden läpikäyminen luottamuksellisessa ilmapiirissä mahdollisti vanhempien kokemuksen mukaan irtautumisen syyllisyyden ja häpeän tunteista.
Ryhmäpalautteiden perusteella vanhemmat ovat ryhmän jälkeen kokeneet hahmottavansa elämäntilannettaan sijoitetun lapsen vanhempana paremmin kuin ennen ryhmää, ja he raportoivat ymmärtävänsä itseään ja tunteitaan paremmin (ryhmäpalautteet 2014-15).

Käyttökelpoisuus
Kohtalainen
Käyttökelpoisuus – Kokonaispisteet
9 / 15
Koulutus
3 / 3

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajien koulutus on nelipäiväinen (2 + 2 päivää). Koulutuksessa saa perustiedot keskeisistä ryhmässä käsiteltävistä teemoista ja val
miudet ryhmien ohjaamiseen. Koulutukseen liittyy ennakkotehtävänä VOIKUKKIA-Ohjaajan oppaan (Kujala, Kivinen, Hägglund, Söderholm, 2012) lukeminen ja tehtävä, jossa osallistujat suunnittelevat oman ryhmän toteutuksen tai miten VOIKUKKIA-toimintaa on mahdollista saada käynnistettyä omalla paikkakunnalla.

Tavoitteena on, että kaikilla VOIKUKKIA-ryhmien ohjaajilla on yhteneväinen käsitys ryhmätoiminnan luonteesta, sisällöistä ja toteutustavoista, ja että kaikki ohjaajat
sitoutuvat noudattamaan toimintaa ohjaavia valtakunnallisia periaatteita. Näin halutaan varmistaa, että kaikkialla, missä järjestetään VOIKUKKIA-ryhmiä, toiminta on samanlaista sisällöltään ja laadultaan.

Koulutuksen käyneet ohjaajat saavat oikeuden käyttää voikukkia.fi -sivuston materiaalipankkia, joka sisältää runsaasti tukimateriaalia ryhmien perustamiseen, markkinointiin, ohjaamiseen ja palautteen keräämiseen liittyen.

Ohjaajat voivat osallistua myös VOIKUKKIA-OhjaajaVerstaisiin, joita järjestetään 1-2 kertaa vuodessa alueellisesti. OhjaajaVerstaissa ohjaajat saavat tukea sekä toisiltaan että hankkeelta. He voivat suunnitella alueensa ryhmätoimintaa ja saada vinkkejä hyvistä käytännöistä sekä oppia toistensa työstä.

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajan koulutus on tarkoitettu sijoitettujen lasten vanhempien kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja VOIKUKKIA-ryhmän käyneille vanhemmille, jotka haluavat toimia vertaisohjaajina VOIKUKKIA-ryhmissä ammattilaisten työpareina. Koulutukseen osallistuvat ammattilaiset voivat olla kunnan, seurakunnan, järjestön tai yksityisen palveluntarjoajan palveluksessa. Koulutusryhmään mahtuu 20 osallistujaa.

Koulutuksista kerätään palautetta.

Koulutuksen saatavuus
3 / 3

Vertaistukiryhmien ohjaajien ja vertaisohjaajien koulutusta järjestää ja organisoi Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto yhdessä Sininauhaliiton kanssa VOIKUKKIA-verkostohankkeen toimesta. Koulutuksia järjestetään
noin 4-5 vuodessa.

Koulutuksen hinta on 360 € (Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton jäsenille)/ 390 €.

Lsiäksi vuosittain järjestetään 1-2 ohjaajakoulutusta tilauksesta organisaatioille, esim. lastensuojelulaitoksille, kunnille tai osaamiskeskuksille.

Kustannustehokkuus
0 / 3
Ei tutkimustietoa kustannustehokkuudesta
Soveltuvuus
2 / 3

Vertaistukimenetelmä on Suomen oloihin suunniteltu, ja se on noussut eri tahojen ja toimijoiden esiin nostamasta tarpeesta. Koulutettuja ohjaajia on eri puolilla Suomea jo yli 250, joista vertaisohjaajia 30 (tilanne 01/2016).

Mittaaminen/arviointi
1 / 3

Vanhempien palautteita kootaan ryhmän jälkeen valtakunnallisesti webropol-kyselylomakkeella, jotka vanhemmat täyttävät anonyymisti käytyään VOIKUKKIA-ryhmän. Palautteessa kysytään kokemuksia ryhmän käytännön järjestelyistä, ohjaajien toiminnasta, ryhmässä käsitellyistä teemoista ja vanhempien ryhmän myötä kokemista hyödyistä.

Viitteet
  • Eriksson, J. & Heikkinen, S. (2008). ”Se oli kyllä akkaenergiaa pullollaa, hyvä ettei seinät hajonnu" - Huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia vertaisryhmätoiminnasta.
  • Hiltunen, T. (2005). Äitien voimaantuminen lasten huostaanoton jälkeen.
  • Manninen, P. (2015). Kohti yhteisiä sanoja- Huostaanotettujen lasten vanhempien Voikukkia -vertaistukiryhmätoiminnan mallintaminen ja ryhmätoiminnan vaikutukset vanhemman kokemana.
  • Pitkänen, M. (2011). Ammattilaisten ajatuksia vanhempien kuntoutumisen tukemisesta lapsen sijoituksen aikana Sijoituksen aikainen sosiaalityö vanhempien kuntoutumisen tukena –hanke. SOCCA Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus.