Toivotan Sinut tervetulleeksi lukemaan uutta Kasvun tuki -aikakauslehteä.
Idea Itlan omasta lehdestä syntyi joulukuussa 2019 vieraillessani keskellä kaamosaikaa maailman pohjoisimmassa yliopistossa Tromssassa. Siellä yhteistyökumppanimme ovat jo vuosia julkaisseet Ungsinn-verkkolehdessä lapsille ja nuorille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien arvioinnit systemaattisina, vertaisarvioituina katsauksina. Kyseisestä reissusta jäi muistoksi twiitti:
Vastaus twiitin kysymykseen on nyt, keväällä 2021, silmiesi edessä. Olemme juuri perustaneet oman tiedejulkaisun laajentamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koskevaa tietopohjaa. Näin juhlistamme osaltamme myös Tutkitun tiedon teemavuotta.
Kasvun tuki -aikakauslehti on tarkoitettu päätöksentekijöille, ammattilaisille, tulevaisuuden ammattilaisille ja monitieteiselle tutkijakentälle. Tavoitteena on nopeuttaa tiedon kulkua ja näin edistää tutkimusperustaista päätöksentekoa sekä ammattilaisten näyttöön perustuvaa toimintaa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa Suomessa. Lehti pyrkii lisäksi tukemaan tieteenalojen ja toimijoiden välistä keskustelua hyvinvointitiedon ja lapsipolitiikan saralla.
Kasvun tuen tieteellisen toimituksen juuret ulottuvat vuoteen 2014, jolloin menetelmäarviointityötä alettiin kehittää. Tämä työ on ollut ainutlaatuista Suomessa. Arvioituja psykososiaalisia menetelmiä on kasvuntuki.fi-tietolähteessä jo 31. Syksystä 2021 alkaen julkaisemme menetelmäarvioinnit ja -päivitykset systemaattisina katsauksina tässä lehdessä. Arviointia on kehitetty tarkemmaksi ja siinä huomioidaan myös implementointiin liittyvät tekijät. Systemaattisten katsausten laatimiseen koulutamme yliopistoyhteistyönä kirjoittaja- ja arvioitsijapoolin. Kasvuntuki.fi-sivustoa ylläpidetään lehden rinnalla yleistajuisempana tietolähteenä.
Lehden kolmihenkinen toimitus on tiivis ja innostunut ryhmä, jossa on paljon erilaista osaamista. Tiedeasiantuntija, FT Marko Merikukka on tilasto- ja kansanterveystieteilijä, ja hän on vastannut erityisesti verkkosivuston suunnittelusta ja toteutuksesta. Tiedeviestinnän asiantuntija, FL Tiina Huttu on tuonut rautaisen tiedetoimittajan kokemuksensa käyttöömme, mikä on ollut ensiarvoisen tärkeää lehden perustamisvaiheessa. Päätoimittajana olen saanut keskittyä sisällöllisiin kysymyksiin ja yhteistyöhön kirjoittajien kanssa. Toimitustyötä tukee toimituskunta, johon kuuluvat PsT Taina Laajasalo, PsT Kirsi Peltonen, LT Jorma Komulainen ja FT Mika Niemelä. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä kasvuntuki.fi-sivustolla ja on vapaasti kaikkien saatavilla.
Tutkimustietoa
Ensimmäisessä numerossa julkaisemme artikkeleita teemoista, jotka ovat jääneet palvelujärjestelmässä jollakin tavalla katveeseen. Osa artikkeleista on vertaisarvioitu. Esimerkiksi lasten ahdistuneisuus tunnistetaan melko huonosti, eikä siihen juuri ole tarjolla tutkimusnäyttöön perustuvia hoitomenetelmiä. Tarja Korpilahti-Leino ja Terja Ristkari kollegoineen kuvaavat artikkelissaan lasten ahdistuneisuuteen kehitetyn digiavusteisen matalan kynnyksen hoitomallin, Voimaperheet – Huolet hallintaan. Kuluneena vuonna huoli nuorten hyvinvoinnista on ollut erityisen ajankohtainen koronarajoitusten vuoksi. Tähän vastaa Zekki-palvelu, jota Reija Paananen kollegoineen kuvaa artikkelissaan. Zekki on yhdessä nuorten kanssa kehitetty verkkopalvelu, joka yhdistää nuorten tarpeet ja tarjolla olevan tuen.
Väkivallan ehkäisyllä ja seurausten hyvällä hoidolla on suuri kansanterveydellinen merkitys. Taina Laajasalo ja Kirsi Peltonen tarjoavat kattavan tutkimusperustaisen tietopaketin lapseen kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta sekä lasten traumaperäisten oireiden ehkäisystä ja hoidosta. Toivomme, että artikkelista on hyötyä sekä ammattilaisille että tutkijoille ilmiön ymmärtämiseksi ja tunnistamiseksi. Matti Parryn ja Heli Salmen artikkeli puolestaan nostaa esiin väestömuutoksen ja siihen liittyvät palvelujärjestelmän haasteet maahanmuuttajataustaisten lasten terveyden kannalta.
”Tavoitteena on laajentaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koskevaa tietopohjaa.”
Tuoreen lapsistrategian toimeenpano on tällä hetkellä ajankohtainen Suomessa. Eväitä työhön antaa Elina Stenvallin artikkeli, joka korostaa tutkimuksen tarvetta lasten ja nuorten osallisuudesta päätöksenteossa. Metataitojen merkitystä hyvinvointipalveluiden toimeenpanon johtamisessa avaa Marika Tammeaid artikkelissaan, joka on suunnattu erityisesti esimiehille ja johtajille. Tiina Ristikari kollegoineen puolestaan tarjoaa uuden paikallisen kehittämistyön mallin lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Artikkelissa kuvataan alueellisen oppimisverkoston toimintaa ja sen viitekehyksiä, jotka perustuvat yhteisövaikuttavuuteen ja systeemiteoriaan. Lisäksi saimme lehteen Piia Karjalaisen tuoreen lektion, jossa hän käsittelee vanhemmuutta tukevaa ryhmätoimintaa käytösongelmien hoidossa lastensuojelun perheissä.
Näkökulmia ja uutisia
Tutkimusartikkelien lisäksi lehteen kuuluvat Triangeli-keskustelu sekä Tutkimus tutuksi ja Kentän ääni -palstat. Triangeli-keskustelussa kolme henkilöä kirjoittaa samasta teemasta omasta näkökulmastaan. Näkökulmat edustavat tutkimusta, käytännön työtä ja päätöksentekoa, ja tarkoituksena on edistää näiden välistä vuoropuhelua. Ensimmäiseksi teemaksi valitsimme tutkimusperustaisen kiusaamisen ehkäisyn. Vahvan tutkimusnäytön KiVa Koulu -ohjelman kehittäjä, professori Christina Salmivalli nostaa puheenvuorossaan esiin valtakunnallisen implementointituen tärkeyden, jotta näyttöön perustuvilla toimintatavoilla, menetelmillä ja ohjelmilla saavutettaisiin hyviä tuloksia.
Valtakunnallista ohjausta toivoo myös rehtori Pentti Rautakoski. Hän työskentelee Kempeleen kunnassa, jolle myönnettiin vuonna 2020 KiVa-kunta -tunnustus sinnikkäästä ja järjestelmällisestä KiVa Koulu -ohjelman toteuttamisesta. Rautakosken mukaan tutkimustietoon perehtyminen ja parhaiden menetelmien tunnistaminen eivät saisi jäädä vaan yksittäisten koulujen tai kuntien harteille.
Opetusministeri Jussi Saramo kertoo, että ministeriö on käynnistänyt kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyn toimenpideohjelman varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Myös hän nostaa esiin, että tutkimusperustaisuus ei takaa käytännön vaikuttavuutta, mikäli menetelmän toteutus jää puutteelliseksi. Kansalliseen koulutuksen arviointikeskukseen (KARVI) perustetaan arviointiryhmä, jotta koulut ja varhaiskasvatusyksiköt pystyvät tutkitun arviointitiedon avulla valitsemaan soveltuvimmat ja tehokkaimmat menetelmät käyttöönsä. Tähän työhön Kasvun tuella olisi paljon annettavaa ja toivommekin yhteistyötä sen tiimoilta lähitulevaisuudessa.
Kentän ääni -palstalla Helsingin perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen kertoo, millaisia ongelmia ja ratkaisuja koronavuosi on tuonut tullessaan. Tutkimus tutuksi -palsta puolestaan käsittelee ajankohtaista tutkimusuutista. Tällä kertaa esittelyssä on käytöshäiriöiden ehkäisyyn suunnattu professori André Souranderin johtama DIGIPARENT-tutkimushanke, jolle Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) myönsi vastikään viisivuotisen suurrahoituksen.
Kasvun tuki -toimituksemme toivottaa hyvää kesää ja antoisia lukuhetkiä lehden parissa!
Helsingissä 28.5.2021
Marjo Kurki
Päätoimittaja
Toimitus
