Väestö muuttuu – osaammeko huolehtia maahanmuuttajalasten terveydestä?

 


  • Suomen väestörakenteen nopea muutos luo painetta palvelujärjestelmän kehittämiselle.
  • Kokonaiskuva maahanmuuttajalasten terveydestä suhteessa muuhun väestöön on edelleen epäselvä.
  • Maahanmuuttajalasten terveys -tutkimushanke pyrkii selvittämään, onko väestöryhmien terveydessä ja palvelunkäytössä eroja, ja missä määrin mahdolliset erot ovat selitettävissä sosioekonomisilla taustatekijöillä.

Maahanmuuttajalasten terveys -tutkimushanke pyrkii tuottamaan perustietoa maahan muuttaneiden ja maahanmuuttajataustaisten lasten terveydestä ja palvelujen käytöstä. Hankkeen aineisto kerätään yhdistämällä tervey­denhuollon kansallisten rekisterien tietoja väestötietojärjestelmän syntyperätietoihin. Suomessa käytettävissä olevat kattavat rekisteriaineistot ovat kansainvälisesti poikkeuksellisia ja mahdollistavat melko harvinaistenkin tapahtumien analyysin.

Muuttoliike Suomesta pois on ollut 1900-luvulla merkittävästi maahanmuuttoa suurempi, ja maahanmuutostakin merkittävä osa on ollut paluumuuttoa. Väestömme onkin ollut taustaltaan melko homogeeninen. 1990-luvulta alkaen muuttoliike Suomeen on kuitenkin ollut selvästi voimakkaampi, ja sen seurauksena väestö on nyt monimuotoisempi kuin aikaisemmin. Suomeen muuttavista suurin osa on nuoria aikuisia, mutta kaikista ulkomaalaistaustaisista suuri osa on Suomessa maahanmuuttajille synty­neitä lapsia.

Muutos on ollut verrattain nopea. Kun Suomen alle 15-vuotiaista lapsista ulkomaalaistaustaisia oli 0,3 prosenttia vuonna 1990, vuonna 2019 osuus oli jo 9,5 prosenttia. Eniten osuus on kasvanut Uudellamaalla: alle kouluikäisistä jo 20 prosenttia on ulkomaalais­taustaisia [1]. Uudellamaalla asuu yli puolet Suomen ulkomaa­laistaustaisesta lapsiväestöstä.

Monta selitystä palvelujen vähäisemmälle käytölle

Maahanmuuton ja terveyden yhteys ei ole yksioikoinen. Maahan­muuttajiksi valikoituu usein lähtömaasta verrattain terveitä ­lähtijöitä, ja heidän ikäjakaumansa painottuu nuoriin aikuisiin, jotka ovat tyypillisesti muita ikäryhmiä terveempiä. Tätä ns. terveen maahanmuuttajan ilmiötä (healthy migrant effect) on pidetty selityksenä maahanmuuttajien vähäiselle terveyspalveluiden käytölle, joskin maahanmuuttajien valikoituminen vaikuttaa merkittävästi ilmiöön [2]. Naapurimaasta työn perässä muuttavien ja kriisialueelta pakolaisena saapuvien tilanne on hyvin erilainen, vaikka molemmat tilastoidaan maahanmuuttajien yhteiseen ryhmään.

“Uudellamaalla joka viides kouluikäinen on ulkomaalaistaustainen.”

Toisaalta tutkimukset ovat myös identifioineet maahanmuuttaja­väestölle ominaisia esteitä terveyspalveluiden käytölle, joten vähäinen käyttö voi kertoa terveydentilan lisäksi myös palveluiden saavutettavuuden ongelmista. Terveyspalveluiden käyttöön saatta­vat vaikuttaa maahanmuuton syyt, kielitaito, aiemmat trauma­kokemukset ja kotoutumiseen liittyvät vaikeudet. Vaikutusta voi olla myös terveydenhuoltojärjestelmään liittyvillä syillä, kuten hoitohenkilökunnan asenteilla ja kulttuurisella osaamisella sekä tulkkauksen saatavuudella [3].

Suomessa suuri osa maahanmuuttajien terveystutkimuksesta on keskittynyt aikuisiin ja turvapaikanhakijoihin. Terveyspalveluiden käytössä on merkittävää vaihtelua maahanmuuttajaryhmien välillä ja erityyppisten palveluiden suhteen. Esimerkiksi mielenterveyden häiriöissä ja kroonisten tautien riskitekijöissä on havaittu suuria eroja lähtömaan ja sukupuolen perusteella jaoteltujen maahanmuuttajaryhmien välillä [4].

Elinkaaren tarkastelussa terveyspalveluiden käyttö painottuu voimakkaasti vanhuuteen. Toinen, pienempi huippu nähdään lapsuudessa, erityisesti ensimmäisen ikävuoden aikana. Nuorilla aikuisilla, jotka muodostavat suuren osan maahanmuuttajaväestöstä, terveyspalveluiden tarve ja käyttö liittyvät usein lisääntymisterveyteen. Näin ollen suurimmat potilaspopulaation muutokset nähdään tässä vaiheessa lasten ja nuorten sekä lisääntymisterveyspalveluissa.

Maahanmuuttajalasten terveydestä tiedetään vähemmän kuin aikui­sten. Lasten muutto toiseen maahan ei ole samalla tavalla riippu­vainen aikaisemmasta terveydentilasta kuin aikuisilla. Terveen maahanmuuttajan ilmiötä vastaava vinouma nähdään kuitenkin monissa tutkimuksissa myös lapsilla, ainakin pohjoisamerik­ka­laisessa kontekstissa [5].


Kuvio 1. Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön ikärakenne ja syntyperä vuonna 2019.

Ulkomaalaistaustainen väestö painottuu nuorten aikuisten ikäryhmään. Ulkomaalaistaustaiset Suomessa syntyneet henkilöt ovat lähes kaikki
alle 30-vuotiaita, ja heidän osuutensa on suurempi nuoremmissa ikäryhmissä. Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto [1]


Maahanmuutto luo paineita palvelujärjestelmän kehittämiselle

Maahanmuuttajista lapsia on keskimäärin 9 prosenttia, ja osuus vaihtelee melko paljon syntymämaittain. Terveydenhuollossa näkyvämpi populaatio on kuitenkin Suomessa maahanmuuttajavanhemmille syntyneet lapset, joita kutsutaan toisen polven maahanmuuttajiksi [1]. Tämä ryhmä on tutkimuksen kannalta mielenkiintoinen, koska lapset ovat eläneet koko ikänsä suomalaisen palvelujärjestelmän piirissä. Ryhmän vertaaminen suomalaistaustaiseen lapsiväestöön kertoo siis palvelujärjestelmän kyvystä vastata erilaisten ryhmien ­terveystarpeisiin. Maahanmuuttajia ja toisen polven maahanmuuttajia kutsutaan yhdessä maahanmuuttajataustaisiksi.

“Syöpäkuolleisuus on selvästi suurempi maahanmuuttajataustaisilla kuin muilla lapsilla.”

Kansainvälinen systemaattinen katsaus osoitti, että maahanmuuttajataustaiset lapset käyttävät terveyspalveluita yleisesti vähemmän kuin kantaväestöön kuuluvat lapset. Tutkimuksissa, joissa on mitattu erikseen päivystyksellisten terveyspalveluiden käyttöä, on kuitenkin havaittu, että maahanmuuttajataustainen ­lapsiväestö käyttää niitä muita enemmän [6]. Tämä saattaa olla seurausta ennalta­ehkäisevien ja perusterveydenhuollon palveluiden vähäisemmästä käytöstä, jolloin suurempi osa sairauksista hoidetaan päivystyksellisesti. Suomen lainsäädännössä lapsiväestölle on taattu pääsy myös ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden piiriin, mutta tarkkaa tietoa palveluiden toteutuneesta käytöstä on toistaiseksi saatavilla vain erityisryhmistä.

Kokonaiskuva maahanmuuttajalasten terveydestä suhteessa muuhun väestöön on Suomessa edelleen epäselvä. Turvapaikan­hakijoiden terveyspalveluiden toteutumisessa on todettu puutteita [7], mutta tämä ei suoranaisesti kuvaa palveluiden tarvetta tai kysyntää. Huolestuttavia merkkejä ovat, että maahanmuuttajataustaisten lasten syöpäkuolleisuus on ollut selvästi suurempi kuin muilla lapsilla [8] ja että maahanmuuttajalapsilla diagnosoidaan muuta väestöä useammin neurologisia kehityshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia [9].

Suomessa synnyttävien maahanmuuttajanaisten riski synnytyskomplikaatioihin vaihtelee lähtömaaryhmittäin. Afrik­kalais- ja aasialaistaustaisilla synnyttäjillä on kantaväestöä suurempi vaara ennenaikaiseen synnytykseen ja hätäkeisarinleikkaukseen, kun taas entisen Neuvostoliiton alueelta tulevilla synnyttäjillä riskit ovat kantaväestöön kuuluvia synnyttäjiä pienemmät [10].


Maahanmuuttajalasten terveys-hankkeen tavoitteet

Maahanmuuttajalasten terveys -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan vastasyntyneiden terveyttä. Aineisto kattaa lähes 2 miljoonaa lasta, jotka ovat syntyneet vuosina 1987–2018 ja joista maahanmuuttajaäitien lapsia eli toisen polven maahanmuuttajia on noin 100 000. Aineisto kuvastaa hyvin historiallista muutosta, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten osuus lisääntyy noin 0,7 prosentista yli 11 prosenttiin.

“Löydösten perusteella voidaan kehittää interventioita terveyserojen vähentämiseksi.”

Hankkeessa tarkastellaan lasten syntymätietoja ja ensimmäisen elinvuoden kuolleisuutta. Alle yksivuotiaiden kuolleisuus painottuu Suomessa ensimmäisten elinviikkojen riskialttiiseen aikaan. Tyypillisesti kuolemat liittyvät ennenaikaisena syntymiseen, synnyn­näisiin epämuodostumiin ja infektiotauteihin. Kaikkien näiden esiintyvyyteen voidaan merkittävästi vaikuttaa äitien raskaudenaikaisella hoidolla ja seurannalla. Onkin mahdollista, että vastasyntyneiden kuolleisuuteen tai kriittiseen sairastavuuteen vaikuttavat erot maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten äitien terveyspalvelujen käytössä raskausaikana.

Hankkeen seuraavissa vaiheissa tarkastellaan kahta rekisteriaineistoista muodostettua kohorttia. Ensimmäisen muodostavat vastasyntyneiden aineistosta poimitut ulkomaalaistaustaiset lapset ja heidän verrokkinsa. Toinen kohortti muodostetaan keräämällä tiedot lapsina maahan muuttaneista ja poimimalla heille väestöverrokit. Näiden ryhmien terveyspalveluiden käyttöä, sairastavuutta ja kuolleisuutta verrataan, jotta löydetään mahdolliset erot ryhmien välillä.

Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen, onko väestöryhmien terveydessä ja palvelunkäytössä eroja ja missä määrin mahdolliset erot ovat selitettävissä sosioekonomisilla taustatekijöillä. Tutkimus myös kartoittaa, muuttuuko tilanne ajan myötä. Mikäli merkittäviä eroja havaitaan, löydösten perusteella voidaan kohdentaa jatko­tutkimuksia erojen syiden tarkempaan selvittämiseen ja interventioiden kehittämiseen terveyserojen vähentämiseksi.

Maahanmuuttajalasten terveystutkimus kytkeytyy laajempaan kysymykseen sosioekonomisista terveyseroista. Vaikka terveyspalvelujärjestelmässämme periaatteen tasolla taataan yhtäläinen pääsy ja hoito kaikille, väestöryhmien väliset erot palvelujen käytössä ja terveydessä ovat muita pohjoismaita suuremmat [11]. Suuri osa terveyseroista selittyy terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolisilla teki­jöillä, mutta vertailumaissa näitäkin eroja on saatu pienennettyä.

Maahanmuuttajalasten terveyspalveluiden toteutumisesta nähdään, että pelkkä lupa hakeutua palveluiden piiriin ei riitä. Jotta kaikki saavuttaisivat hoidon ja saisivat siitä tasavertaisen terveyshyödyn, erilaisten väestöryhmien terveystarpeita ja palvelukäytön eroja pitäisi ymmärtää paremmin. Nämä erot pitäisi myös huomioida palvelujen suunnittelussa.

Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat kasvava, uudenlainen väestöryhmä. Näiden lasten terveyden tukemiseksi tarvitaan tutki­musta siitä, mihin he tarvitsevat terveydenhuoltoa, miten sinne hakeutuminen heiltä onnistuu ja vastaako annettu hoito heidän terveystarpeitaan. Tuottamalla tasavertaista terveyttä lapsuudesta saakka saattaa olla mahdollista katkaista terveyserojen ylisuku­polvinen kehitys [12].


Määritelmiä

Maahanmuuttajataustainen: Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Maahanmuuttaja: Suomen ulkopuolella syntynyt henkilö, jota ei luokitella suomalaistaustaiseksi. Tilastokeskus määrittelee suomalaistaustaiseksi henkilön, jonka vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa.

Turvapaikanhakija: Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle annetaan turvapaikka.


Sidonnaisuudet

Matti Parry
LL, MSc, terveydenhuollon erikoislääkäri, HUS LaNU, Uusi lastensairaala, Helsingin yliopisto
Lääkäriliiton kansainvälisen terveyden neuvottelukunnan jäsenyys, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n hallituksen jäsenyys.

Heli Salmi
LT, lastentautien ja anestesiologian erikoislääkäri, HUS AteK, Uusi lastensairaala
Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan jäsenyys, Duodecimin valtuuskunnan jäsenyys, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n hallituksen jäsenyys.

Viitteet

  1. Tilastokeskus (2021). Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne. Haettu 6.3.2021. Linkki viitteeseen
  2. Constant AF, García-Muñoz T, Neuman S ym. (2018). A “healthy immigrant effect” or a “sick immigrant effect”? Selection and policies matter. European Journal of Health Economics, 19, 103–121. Linkki viitteeseen
  3. Koponen P, Rask S, Skogberg N ym. (2016). Suomessa vakituisesti asuvat maahanmuuttajat käyttävät vaihtelevasti terveyspalveluja. Suomen Lääkärilehti, 71, 907–914. Linkki viitteeseen
  4. Castaneda AE, Kuusio H, Skogberg N ym. (2017). Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön terveyden edistämiseen liittyy erityiskysymyksiä. Duodecim, 133, 993–1001. Linkki viitteeseen
  5. Flores G & Brotanek J (2005). The Healthy Immigrant Effect. Archives of Pediatrics & Adolescent Medicine, 159, 295. Linkki viitteeseen
  6. Markkula N, Cabieses B, Lehti V ym. (2018). Use of health services among international migrant children - a systematic review. Globalization and Health, 14, 1–11. Linkki viitteeseen
  7. Seppälä E & Tiittala P (2018). Turvapaikanhakijoiden neuvola-, koulu- ja opiskeluter- veydenhuoltopalveluiden toteutuminen vuonna 2017. THL. Tutkimuksesta tiiviisti 4/2018. Linkki viitteeseen
  8. Kyrönlahti A, Madanat-Harjuoja L, Pitkäniemi J ym. (2020). Childhood cancer mortality and survival in immigrants: A population-based registry study in Finland. International Journal of Cancer, 146, 2746–2755. Linkki viitteeseen
  9. Lehti V, Gyllenberg D, Suominen A ym. (2018). Finnish-born children of immigrants are more likely to be diagnosed with developmental disorders related to speech and language, academic skills and coordination. Acta Paediatrica, International Journal of Paediatrics, 107, 1409–1417. Linkki viitteeseen
  10. Bastola K, Koponen P, Gissler M ym. (2020). Differences in caesarean delivery and neonatal outcomes among women of migrant origin in Finland: A population-based study. Paediatric and Perinatal Epidemiology, 34, 12–20. Linkki viitteeseen
  11. OECD (2019). Health for Everyone? Social Inequalities in Health and Health Systems. OECD Health Policy Studies, 45. Linkki viitteeseen
  12. Kestilä L, Karvonen S, Parikka S ym. (2019). Nuorten hyvinvoinnin erot. Suomalaisten hyvinvointi 2018, THL. Linkki viitteeseen