Miksi minä olen minä

 


Ajatus

Miksi minä olen minä
enkä kukaan muu,
ja sinä olet sinä
etkä kukaan muu?
Ihmeellistä olla ihmisinä
sinä ja minä
ja ystävinä
minä sinulle sinä.

-Kirsi Kunnas-


Rakastetun edesmenneen runoilijan ja lastenkirjailijan Kirsi Kunnaksen Ajatus-runo muistuttaa jokaisen lapsen ainutlaatuisuudesta ja siitä, että jokainen meistä tarvitsee toista ihmistä koko elämänsä ajan.

Varhaiset vuorovaikutussuhteet ja kasvuympäristö muovaavat meitä yhdessä perimän kanssa. Jo sikiöaika ja ensimmäiset elinvuodet ovat ensiarvoisen tärkeitä myöhemmän mielenterveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Tätä teemaa käsittelemme kattavasti lehden toisessa numerossa.

Vaikka Pohjoismaissa lapsiperheiden tukea voidaan pitää globaalisti katsottuna korkeatasoisena, interventiot eivät ole vaikuttavuudeltaan samanarvoisia, eivätkä ne ole yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittama The First 1 000 Days -hanke tarkasteli lapsen 1 000 ensimmäistä päivää, erityisesti sitä, minkälaisia psykososiaalisia palveluita ja menetelmiä Pohjoismaissa on tarjolla lasten ja perheiden tueksi. Esiin nousi ­monia kehittämiskohteita. Julkaisemme tässä lehdessä kaksi artikkelia hankkeessa toteutetun laajan katsauksen tiimoilta.

Artikkelisarja tulee kasvattamaan vaikuttavuustutkimuksen suomenkielistä tietoperustaa.

Hyvinvointivaltion tulisi pystyä tukemaan erityisesti haasteellisissa kasvuympäristöissä eläviä lapsia ja nuoria. Tähän tähtää Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Samalta viivalta -lapsiperheköyhyysohjelma, jota esitellään Tutkimus tutuksi -palstalla ja johon eri alojen tutkijat paneutuivat ilmiöpöydän äärellä. Niina-­Maria Nissinen työryhmineen puolestaan käsittelee artikkelissaan sikiöaikaista alkoholialtistusta sekä siihen liittyviä kehityshäiriöitä ja muita tekijöitä. Subina Upadhyaya kertoo lektiossaan lasten masennuksen ja reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön riskitekijöistä, joita on tutkittu kansallisessa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa.

Toisena teemana lehdessä on vaikuttavuustutkimus. Aloitamme artikkelisarjan, joka tulee kasvattamaan uudella tavalla vaikuttavuustutkimuksen suomenkielistä tietoperustaa. Ensimmäisessä artikkelissa yksi Suomen kokeneimmista vaikuttavuustutkimuksen asiantuntijoista, biostatistikko Sanna Hinkka-Yli-Salomäki käsittelee satunnaistetun vertailukokeen suunnittelua. Ben Furman puolestaan pohtii vaikuttavuustutkimuksen haasteita silloin, kun interven­tiossa on kyse mindsetin eli ajattelutavan muutoksesta.

Elina Aaltio ja Nanne Isokuortti pureutuvat ajankohtaiseen kysymykseen: miten lisätä lastensuojelun tutkimus­perustaisuutta? Aihe on tärkeä, sillä sosiaalityössä ei ole vastaavanlaista perinnettä tutkimusperustaisesta käytännöstä ja kehittämisestä kuin terveydenhuollossa. Vaikuttavuutta voidaan lisätä myös mahdollistamalla systemaattinen tiedon kerääminen seurantajärjestelmien avulla. Kati Granlund esittelee artikkelissaan Ihmeelliset vuodet -ohjelmaperheeseen rakennettua sähköistä seurantajärjestelmää, jonka avulla tuotetaan kansallista implementaatiotietoa.

Toivomme, että nämä erilaiset artikkelit tuovat interventiotutkimukseen uusia näkökulmia, jotka yhdistävät eri tieteenaloja ja jatkavat vaikuttavuustutkimukseen liittyvää keskustelua.

Varhaislapsuuden lisäksi myös nuoruus on ratkaisevaa aikaa mielenterveyden kannalta. Toinen koronavuosi on koetellut erityisesti nuoria, joten nyt jos koskaan tarvitaan viisaita, nuorten hyvinvoinnin etusijalle asettavia päätöksiä. Kentän ääni -palstalla Sanna Vesikansa ja Sami Keränen kertovat Helsingin kaupungin perustamasta Mieppi-mielenterveyspalvelusta, johon nuori voi tulla ilman lähetettä, kun huoli herää. Toinen Kentän ääni tulee Tuula Takalolta Oulusta, missä perheitä tuetaan yhteisövaikuttavuusmallin avulla.

Triangeli-keskustelussa sosiaali- ja terveysministeri ­Hanna ­Sarkkinen, professori Heikki Hiilamo ja tutkijayliopettaja ­Jaakko Helander pohtivat sosiaaliturvan kehittämistä ja perus­tilin mahdollisuuksia kannustaa nuoria osallisuuteen ja inhimillisen pääoman kartuttamiseen.

Kiitos jokaiselle, ainutlaatuiselle Kasvun tuki -lehden kirjoittajalle ja lukijalle kuluneesta vuodesta, ja rauhallista joulua koko toimituksen puolesta!

Helsingissä 9.12.2021

Marjo Kurki
päätoimittaja


Toimitus