Tänä keväänä saimme ihastella erityisen kaunista kirsikankukintaa, joka Japanissa symboloi uuden alkua. Uuden alun tuntu onkin vahvasti läsnä, kun olemme kahden koronavuoden jälkeen saaneet palata normaaliin arkeen. Pienet arkiset asiat tuntuvat nyt erityisen hyviltä. On ollut ihanaa seurata kouluvuotensa päättäneiden ja valmistuneiden riemua kokoontua juhlimaan.
Itla juhlii tänä vuonna 35-vuotista taivaltaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii juhlavuoden suojelijana. Teemana on Tulevaisuuden kuvia – Lasten ja nuorten Suomi 2057. Tässä numerossa lähestymme aihetta koulun tulevaisuuden kautta.
Triangeli-keskustelussa tutkijat ja asiantuntijat kertovat näkemyksensä siitä, miten koulutusjärjestelmän sopeutumiskykyä ja kriisinkestävyyttä, eli resilienssiä, voidaan vahvistaa. Korona-aika on vaikuttanut lasten ja nuorten hyvinvointiin, ja näiden jälkien korjaaminen sekä tuleviin kriiseihin varautuminen vaativat tutkimusperustaisia ratkaisuja. Tähän paneudutaan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena -tutkimusohjelmassa, jota esitellään tässä lehdessä.
Maunulan ja kumppaneiden sekä Markkasen artikkeleissa selvitetään, miten kouluissa voidaan tukea paremmin lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistaa ammattilaisten mielenterveysosaamista. Lempisen lektio tarjoaa päättäjille tärkeää tietoa lasten mielenterveyden tilasta ja sen muutoksesta viime vuosikymmeninä. Toisin kuin julkisessa keskustelussa usein väitetään, Lempisen tutkimus osoitti, että psyykkisesti oireilevien lasten osuus ei ole lisääntynyt neljännesvuosisadan aikana Suomessa.
Jatkamme tässä numerossa laadukkaan vaikuttavuustutkimuksen tekoon opastavaa artikkelisarjaa. Tarjoamme katsauksen myös siihen, mitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tietopankki Itlasto voi tarjota ammattilaisille, päättäjille ja tutkijoille. Böökin ja Terävän tutkimusartikkeli puolestaan käsittelee yhteisvanhemmuutta ja vanhempien kokemuksia sen toimivuudesta. Lilja ja kumppanit esittelevät arviointitutkimuksessaan Hoito syytteen sijaan -toimintamallin, joka on saanut paljon kansallista huomiota.
Haluamme onnitella suomalaista neuvolajärjestelmää, joka täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi haastattelimme terveydenhoitajaliiton puheenjohtajaa. Korona-aika on supistanut huolestuttavasti neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluita. Päätöksentekijöiltä tarvitaan nyt toimenpiteitä, joilla turvataan resurssit toteuttaa laadukkaasti näitä uniikkeja palveluita, joilla tavoitamme käytännössä kaikki suomalaiset lapset, nuoret ja perheet.
Lämmin kiitos kaikille lukijoillemme ja kirjoittajillemme ja oikein hyvää kesää – uuden alkua!
Marjo Kurki
päätoimittaja
13.6.2022
Toimitus
Tiedeviestinnän asiantuntija, FL Tiina Huttu
Tiedeasiantuntija, FT Marko Merikukka
Tutkimusavustaja, Eeli Sissonen
Tutkimuskoordinaattori, PsM Lotta Heikkilä