FHille-ohjelma

FHille-ohjelmassa korostetaan leikin, hauskan ja mielekkään tekemisen sekä oppimisen välistä yhteyttä ja sitä kautta myönteisten oppimiskokemusten merkitystä. Päivittäiset sisällöt pohjautuvat valtakunnalliseen päivähoidon/esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Sisältöjä (esim. kielen kehitys, motorinen kehitys, sosiaaliset taidot, kokemukset myönteisestä vuorovaikutuksesta) käsitellään erilaisten lapsia kiinnostavien teemojen kautta. Ohjelma on kolmitasoinen ja uutta tasoa käsitellään 10 viikon ajan. Uusi taso perustuu aina aiempiin tasoihin syventäen aiemmin opittua.

Ohjelman taustalla ovat kehityspsykologiset teoriat, esimerkiksi Piaget’n ja Vygotskyn teoriat lapsen ja ajattelun kehityksestä. Ajatuksena on, että lasten kehitystä tulee vahvistaa monipuolisesti ja tukea erilaisia oppimisen muotoja ja reittejä. Taustalla ovat myös tutkimustulokset siitä, että kannustavalla kotiympäristöllä ja vanhempien osallisuudella voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten koulusuoriutumiseen. Lisäksi keskeisellä sijalla on perheen yhdessä toiminen sekä perheenjäsenten välisten suhteiden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Tavoitteena on tukea lapsen kouluvalmiuksia sekä luoda vanhemmille ja koko perheelle yhteisiä rutiineja koulunaloittamisen tueksi.

Ohjelma on suunnattu 4–6-vuotiaille lapsille ja perheille, joiden ajatellaan hyötyvän lisätuesta lapsen kouluvalmiuksien suhteen. Materiaali on nykyään saatavilla sekä ruotsiksi että suomeksi.

FHille on strukturoitu ohjelma, joka kestää noin 30 viikkoa. Ohjelma alkaa syyskuussa vuosi ennen koulunkäynnin aloittamista ja päättyy toukokuussa. Varhaiskasvatuksessa voidaan kuitenkin harkita käytettävän materiaalia jo ennen esikouluvuotta, jolloin lapsen ja perheen tukeminen on pitkäaikaisempaa. Vanhemmat varaavat säännöllisesti, noin 2-5 kertaa viikossa, aikaa ohjelman toimintoihin. Perheiden osallistuminen ohjelmaan perustuu vapaaehtoisuuteen. Arviointi siitä, soveltuuko ohjelma tietylle lapselle, tehdään varhaiskasvatuksessa tai esikoulussa.

Ohjelman keskeiset osat ovat:

• Koordinaattori, joka vastaa ohjaajien koulutuksesta ja tuesta sekä materiaalin säännöllisestä jakamisesta ohjaajille
• FHille-ohjaajat, jotka vanhempien kanssa sovitun väliajan mukaan jakavat materiaalin vanhemmille, sekä tukevat vanhempia ohjelman toteuttamisessa kotona lapsen kanssa.
• Kirjat ja materiaalit, joiden avulla vanhemmat ja lapset työskentelevät kotona. Materiaali sisältää tehtävävihkoja lisämateriaaleineen sekä FHille-laatikon (erilaisia tarvikkeita työskentelyyn, esim. kyniä, vesivärejä, sakset, paperia). Kaikki materiaalit ovat ilmaisia, kirjat lainaksi. Materiaalit on suunniteltu tukemaan mm. kielellistä kehitystä, lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta, liikunnan iloa, ympäristön ja kulttuurin tuntemusta ja luovaa toiminta eri muodoissa.
• Lukukauden aikana järjestetään ohjelmassa mukana oleville perheille virtuaalisia tapaamisia ohjelman toteuttamisen motivaation ylläpitämiseksi. Ohjaajille tarjotaan säännöllisesti tapaamisia ja tukea lisäkoulutuksen ja vertaistuen muodossa. Lopuksi kaikki mukana olevat perheet saavat diplomit

USA:ssa RCT-asetelmassa Baker ja kumppanit (1998) totesivat ensimmäisen tutkimuskohortin osalta, että lasten kognitiiviset taidot olivat interventioryhmässä Hippy-ohjelman loppumisen jälkeen kontrolliryhmää paremmat (d = 0,63). Muuttujaa ei mitattu vuoden seurannassa. Myös luokkaan sopeutuminen oli parempaa interventioryhmässä (d = 0,69) ja ero oli merkittävä vielä 12 kk seurannan jälkeen (d = 0,68). Koulusuoriutumisen osalta ainoa merkittävä ero ryhmien välillä löytyi 12 kk seurannassa, jossa Hippy-ryhmään osallistuneiden lukutaito oli kontrolliryhmää parempi (d = 0,75). Toisessa kohortissa tulokset eivät toistuneet eli interventio- ja kontrolliryhmät eivät eronneet mitattujen muuttujien osalta toisistaan. Tutkijoiden mukaan attritioanalyyseista ei löytynyt selitystä kohorttien välisille eroille.

Necoechean (2007) RCT-tutkimuksessa havaittiin Hippy-ryhmässä ryhmään osallistuneiden lasten kielellisen tuottamisen olevan vertailuryhmään verrattuna parempaa (efektikoko d= 0,34), muiden mitattujen taitojen osalta ei havaittu merkitseviä eroja. Vanhempien osallistuminen lasten kouluvalmiutta ja oppimista edistäviin aktiviteetteihin oli merkittävästi parempaa interventioryhmässä (efektikoko d = 0,87).

Tanskan sosiaalihallituksen tilaamassa selvityksessä (HippHopp) ohjelmaan osallistuneiden lasten taidot ja kyvyt (esim. kielen kehitys, motoriset taidot) kehittyivät myönteiseen suuntaan aikuisten arvioimana. Arvioinnin mukaan myös lasten keskittymiskyky tehtävissä parantui ohjelman myötä. Kielen kehityksen osalta erityisen positiivisia tuloksia saatiin niiden lasten kohdalla joiden äidinkieli ei ollut tanska. Myös ohjelmaan osallistuneet vanhemmat olivat tyytyväisiä ohjelmaan, erityisesti kotikäynteihin, toimintoihin ja materiaaleihin.

Edellämainittuja tutkimustuloksia ei voi suoraan soveltaa FHille-ohjelmaan, koska ohjelmien sisällöt poikkeavat olennaisilta osiltaan toisistaan.

Koulutukseen voivat hakea kaikki, jotka ovat siitä kiinnostuneita. Suurin osa osallistujista on ollut kasvattajia (varhaiskasvatuksen opettajia ja erikoisopettajia).

Koulutus kattaa yhden kokonaisen päivän tai puoli päivää sekä ohjausta paikan päällä. Koulutuksesta vastaavat FHille-toiminnasta ja sen kehittämisestä Suomessa vastanneet asiantuntijat. Koulutus käsittelee FHillen teoreettista taustaa, menetelmän käytännön toteutusta ja materiaaleja. Osallistujat saavat koulutuksesta ohjelman suomalaisten kehittäjien laatimaa kirjallista materiaalia liittyen ohjelman toteutukseen.

Palautetta koulutuksesta kerätään sekä koulutuspäivän jälkeen muutamilla kysymyksillä että ohjaajien tapaamisilla vuoden aikana.

Koulutus on osallistujille ilmainen ja siihen voivat hakea kaikki kiinnostuneet. Tällä hetkellä ohjaajakoulutuksen on käynyt n. 200 henkilöä.

SROI eli Social Return on Investment (https://sroimenetelma.wordpress.com/) on menetelmä, jonka avulla arvioidaan rahamääräisesti organisaation tai projektin sosiaalisia, terveydellisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Metodi perustuu arviointitutkimuksen, sosiaalisen tilinpidon ja kustannus-hyöty -analyysin periaatteille.

Vuonna 2019 Folkhälsan tilasi SROI-analyysin, joka pohjautui FHille-ohjelmaan vuosina 2017 ja 2018 osallistuneisiin perheisiin (190 perhettä). Ennusteeksi todettiin jokaista satsattua euroa kohden hyödyn olevan 1,41 euroa (1€:1,41€).

FHille-ohjelmaa toteutetaan Suomessa Folkhälsanin toimesta 18 kunnassa. Närpiössä sekä Suurhelsingin alueella ohjelmaa hyödynnetään myös maahanmuuttajaperheiden kanssa. Tähän mennessä ohjelmaan on osallistunut yli 900 perhettä.

Ohjelman vaikutuksia arvioidaan palautekysymyksillä, joita kerätään lukukauden lopuksi ohjaajilta ja vanhemmilta. Vanhemmilta kysytään mm. yhteistyön sujumisesta ohjaajan kanssa sekä siitä, miten odotukset ohjelman suhteen ovat toteutuneet. Kerätty palaute toimii työkaluna ohjelman kehittämisessä.

Myös lapsilta on kerätty palautetta heidän kokemuksistaan ohjelman jälkeen (mikä lapsista oli ohjelmassa kivaa, miten lapset kehittäisivät ohjelmaa). Lapsia tai heidän kouluvalmiuksiaan tai -suoriutumistaan ei testata osana ohjelmaa.