Hoivaa ja leiki
Kokonaisarvio
Täyttää sisäänottokriteerit.
Tutkimus meneillään
Hoivaa ja leiki -ryhmäintervention osalta ei toistaiseksi ole vertailututkimukseen perustuvaa tutkimusnäyttöä siitä, lisääkö menetelmä äidin reflektiokykyä ja emotionaalista saatavilla oloa ja vähentääkö se äidin masennusoireita.

Laatikko sisältää niin sanotun PICO-lausekkeen. PICO tulee englanninkielisistä sanoista:

  • P = populaatio; ryhmä, jota tutkitaan (population, patient)
  • I = interventio, tutkittava toimenpide, hoito, (intervention)
  • C = vertailuryhmä, vaihtoehtoinen menetelmä (comparison, control)
  • O = menetelmän tuottamat tulokset, seuraus (outcome)
PICO auttaa intervention tutkittujen vaikutusten selkeässä ja tarkassa kuvaamisessa. Se kertoo mistä interventiosta on kyse, millaisia tuloksia sillä saadaan, kenelle se on vaikuttava ja kehen verrattuna.
Tämän hetkinen sovellettavuus Suomeen:
Kohtalainen
Sovellettavuuden arviointiin vaikuttavat seuraavat osa-alueet: koulutus, koulutuksen saatavuus, kustannustehokkuus, soveltuvuus ja mittaaminen/arviointi
Kuvaus

 

Tausta

 

 

Hoivaa ja leiki -intervention teoreettisina viitekehyksinä ovat kiintymyssuhde- ja mentalisaatioteoria. Vuorovaikutus on syntymästä lähtien edellytys lapsen kehitykselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle (Lindroos, Ekholm & Pajulo 2015, 143-149). Mentalisaatiokyky (kyky pitää mielessä oma ja toisen mieli) heijastaa vanhemman ymmärtävää suhtautumista lapseen, hänen kasvuaan ja kehitystään tukevana hoivana ja huolenpitona. Mentalisaatio liittyy vanhemman kykyyn auttaa häntä hahmottamaan lapsen näkökulmaa erityisesti eteen tulevissa hankalissa tilanteissa ja toimimaan niissä sensitiivisesti ja rauhallisesti sekä ymmärtämään oman toimintansa vaikutus lapseen (Viinikka, Sourander & Oksanen, 2014a, 2014b ja 2014c). 

 

Kohderyhmä
Vauvaikäiset Nuoret Vanhemmat 
Kohderyhmän kuvaus

 

Työmenetelmän kuvaus

 

 

Raskausajan ryhmien teemoja ovat mm. millainen hoivaava äiti minusta tulee, millainen vauva minulle tulee, millainen lähipiiri vauvalla on sekä todellista vauvaa kohden suuntautuminen (synnytykseen ja vauvan kohtaamiseen valmistautuminen). Jokaisella kerralla pohditaan mielialoja ja tehdään hoivaavia sekä emotionaalista saatavilla oloa vahvistavia leikkisiä, kokemuksellisia tehtäviä. Äitejä ohjataan kohti mentalisoivaa pohdintaa: vauva on itsestä erillinen, tunteva ja tahtova ihminen. 

 

 

Tutkimusnäytön aste
Ei tietoa, tutkimus meneillään
Tutkimusnäyttö

 

 

 

 

  1.  
  2.  
  3.  
  4.  
Vaikutusten vahvuus
Ei tietoa
Vaikutukset

Sovellettavuus
Kohtalainen
Koulutus

 

 

 

 

Koulutuksen saatavuus

 

 

Kustannustehokkuus

​Ei tietoa.

Soveltuvuus

 

 

 

Mittaaminen/arviointi

 

Viitteet
  • ​Hoivaa ja leiki - aktiviteettikirjat vanhemmalle ja ohjaajalle (suomen- ja englanninkielisenä). Salo, S., & Lampi, H. (painossa, kevät 2019)
  • Poutiainen, T & Salo, S. (2015). Hoivaa ja leiki - ryhmäinterventio raskaana oleville äideille. Lahti: Multiprint.
  • Seppälä, E. (2017). Sosiaali ja terveysalan ammattilaisten arvio raskaana olevien hoivaa ja leiki -ryhmänohjaajakoulutuksen merkityksestä. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. Linkki viitteeseen
  • ​Salo, S., Flykt, M., Pajulo, M., Biringen, Z., Mäkelä, J., Kalland, M., & Punamäki, R-L. (2019). The effectiveness of Nurture- and Play mentalizing-based parenting group intervention for prenatally depressed mothers. Manuscript submitted.
  • Flykt, M. ym. (2019). The effectivess of Nurture and Play- mentalizing based parenting group intervention among psychiatrically ill parents. (tutkimus meneillään, kevät 2019)
  • Tuomi, K. (2019). Development of Nurture and Play Group intervention for for foster parents. (tutkimus meneillään, kevät 2019)