Toimiva lapsi & perhe -menetelmät: Vertti-ryhmät

Ryhmätyö nurmikolla

Vertti-vertaisryhmätoiminta on vertaistukeen rakentuva työmenetelmä. Kyseessä on ennaltaehkäisevä työtapa, jonka ensisijaisena kohderyhmänä ovat perheet, joissa vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Lapset ja vanhemmat osallistuvat toimintaan yhdessä. Vanhempien ja lasten ryhmät toimivat rinnakkain ja kokoontuvat kymmenen kertaa.


Tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja lasten tervettä kehitystä, lisätä jaettua ymmärrystä ja avointa vuorovaikutusta sekä lisätä muiden suojaavien tekijöiden vaikutusta perheessä. Vertti-vertaisryhmätoiminta on osa Toimiva lapsi ja perhe -menetelmiä, ja kuten kaikissa Tl&p-menetelmissä, on vanhemman oman asiantuntijuuden kunnioitus keskeistä.

 

MenetelmäarvioInfo

Ei riittävää tutkimusnäyttöä
Menetelmä, jonka vaikutuksista ei toistaiseksi ole tietoa.

Laatikko sisältää niin sanotun PICO-lausekkeen. PICO tulee englanninkielisistä sanoista:

  • P = populaatio; ryhmä, jota tutkitaan (population, patient)
  • I = interventio, tutkittava toimenpide, hoito, (intervention)
  • C = vertailuryhmä, vaihtoehtoinen menetelmä (comparison, control)
  • O = menetelmän tuottamat tulokset, seuraus (outcome)

PICO auttaa intervention tutkittujen vaikutusten selkeässä ja tarkassa kuvaamisessa. Se kertoo mistä interventiosta on kyse, millaisia tuloksia sillä saadaan, kenelle se on vaikuttava ja kehen verrattuna.

Sovellettavuus SuomeenInfo

Vähäinen

Sovellettavuuden arviointiin vaikuttavat seuraavat osa-alueet: koulutus, koulutuksen saatavuus, kustannustehokkuus, soveltuvuus ja mittaaminen/arviointi

Lue koko menetelmäarvio

Esittely

Tausta

Toimiva lapsi ja perhe (Tl&p) -menetelmät ovat lapsikeskeisiä toimintamalleja perus- ja erityispalveluihin. Ennaltaehkäisevän menetelmäperheen tavoitteena on rakentaa lapselle toimivia ihmissuhteita ja tukevaa arkipäivää lapsen hyvinvoinnin ja suotuisan kehityksen tueksi niin kotona kuin päivähoidossa ja koulussa ja vapaa-aikana. Työtä tehdään tilanteissa, joissa vanhemmuuden voimavaroja verottaa jokin iso tekijä perheen arjessa, esimerkiksi vanhemman vakava fyysinen sairaus, mielenterveys- tai päihdeongelma, vankeus tai lapsen käyttäytymiseen tai tunne-elämään liittyvät vaikeudet.

Kaikille Tl&p –menetelmille keskeinen yhteinen periaate on eri osapuolien asiantuntemuksen kunnioitus. Erityisen tärkeää on mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsivän vanhemman vanhemmuuden kunnioittaminen, mikä on toimivan ja luottamuksellisen yhteistyön edellytys. Menetelmät eivät ole lapsen tai vanhemman hoitoa. Tarvittavien lisäpalvelujen ja -avun tarve arvioidaan tapauskohtaisesti [1].

Tl&p-työn taustalla on tutkimustieto vanhemman ongelmien tuomasta vaarasta lapsen kehitykselle ja mielenterveydelle sekä toisaalta tieto ja kokemus ennaltaehkäisyn vaikuttavuudesta. Tl&p-menetelmät perustuvat näkemykseen lapsen kehityksestä biopsykososiaalisena kokonaisuutena sosiaalisessa kontekstissa (ns. transactional bio-psycho-social model). Lapsen kehitys tapahtuu arkisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa kotona, päivähoidossa, koulussa ja kaveripiirissä (kehitysympäristöt). Vanhemman ongelmat vaikeuttavat perheen toimintaa ja kommunikaatiota ja heijastuvat lapseen kotona, päivähoidossa ja koulussa.

Vertti- ryhmätoiminta on kehitetty Finfami Uusimaa ry:n Lapsi omaisena -projektissa. Beardsleen perheinterventio (nykyisin Suomessa Lp-perheinterventio) on vaikuttanut mallin kehitystyöhön [2]. Vertti-vertaisryhmissä pyritään vanhemmuuden tukemiseen vahvistamalla suojaavien tekijöiden vaikutusta perheessä. Toiminnan pyrkimyksenä on edistää perheessä jaettua ymmärrystä, avointa vuorovaikutusta ja myönteisiä suhteita. Lisäksi pyritään lisäämään arkeen keinoja pärjätä erilaisissa haasteellisissa tilanteissa ja löytämään keinoja ratkoa yhdessä arjen ongelmatilanteita. Päämääränä on toimiva arki vaikeuksista huolimatta.

Yksilötyöskentelyyn verrattuna ryhmätyöskentelystä ajatellaan olevan erityistä hyötyä erilaisuuden kokemuksen vähentäjänä. Sosiaalinen vertailu ja kokemus hyväksytyksi tulemisesta edistävät ymmärrystä siitä, ettei osallistuja ole yksin omassa tilanteessaan.

Kohderyhmä

leikki-ikaiset, alakouluikaiset, nuoret, perheet, vanhemmat

Kohderyhmän kuvaus

Menetelmän ensisijaisena kohderyhmänä ovat perheet, joilla on vanhemmuuteen vaikuttavia paineita, erityisesti vanhemman mielialahäiriö.

Menetelmän kuvaus

Vertti on kymmenen ryhmäkerran vertaisryhmämenetelmä lapsille ja heidän masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalle vanhemmalleen [2]. Toimintaan voivat osallistua kaikki perheet, jotka arvioivat hyötyvänsä toiminnasta. Vanhemmalla ei tarvitse olla diagnoosia osallistuakseen toimintaan eikä perhe tarvitse lähetettä tai tarvearviota. Rinnakkainen toiminta ja yhteistyö vanhempien ja lasten ryhmien välillä on keskeistä. Vanhempien ja lasten ryhmillä on myös yhteisiä kertoja: ensimmäinen tapaaminen, jolloin nostetaan perheitä yhdistävä asia yhteiseen pohdintaan, ”kyselytunti”, jossa käsitellään lasten kysymyksiä vanhemmille (7. Tapaaminen) ja ”loppujuhla”, jossa yhdessä juhlistetaan ryhmäprosessin loppua.

Työskentelyssä rakentuu lasten ja vanhempien jaettu kokemus vertaistuen kontekstissa. Työskentely perheiden kanssa alkaa perhekohtaisella Lapset puheeksi -teemoihin pohjautuvalla keskustelulla(2 kpl): ensimmäiseen keskusteluun osallistuvat vain vanhemmat, toiseen myös lapsi. Ryhmään kutsutaan ensisijaisesti mukaan sairastunut vanhempi, mutta myös lapsen toinen vanhempi on tervetullut. Kyseessä on vanhemmuutta tukeva työskentely, ei vanhemman hoito. Vanhemman motivaatio ja riittävän vakaa psyykkinen vointi ovat edellytyksiä osallistumiselle.

Lastenryhmät

Vertti-lastenryhmän optimaalinen ryhmäkoko on 5–8 lasta, suositeltava ikäero ryhmäläisten välillä on 2–3 vuotta (ryhmiä esim. 7–9-vuotiaille, 10–12-vuotiaille, 13–15-vuotiaille ym.). Ohjaajia on kaksi. Myös sisarukset voivat osallistua ryhmään, mikäli he ovat iältään kohderyhmään sopivia ja mikäli työntekijä ja vanhemmat arvioivat tämän hyödylliseksi. Edellytys lastenryhmään osallistumiseen on vanhemman osallistuminen vanhempien ryhmään. Lasten ryhmäprosessin teemat ovat seuraavat:

  1. Tervetuloa: Mikä meitä yhdistää?: Lasten ja vanhempien yhteinen tapaaminen
  2. Tullaan tutuksi, luodaan hyvä ryhmä, ryhmän nimi ja säännöt
  3. Masennus tai muu mielen sairaus: lasten kokemukset vanhemman sairaudesta; mitä sen on ja miten se vaikuttaa minun elämään
  4. Omat tunteet: kaikki tunteet ovat okay
  5. Omat tunteet: miten pärjätä omien tunteiden kanssa
  6. Jämäkkyys, miten voi pitää puoliaan hyvällä tavalla
  7. Kyselytunti ja lasten tukiaikuiset: lasten ja vanhempien ryhmien yhteinen tapaaminen
  8. Miten toimia hankalissa tilanteissa? Oikeus saada apua, kun sitä tarvitsee
  9. Minä itse /Oma tulevaisuuteni
  10. Ryhmän päättäminen, loppujuhla: lapset ja vanhemmat yhdessä ryhmäprosessin yhteinen arviointi, kunniakirjojen jako

Jokaista käsiteltävää teemaa lähestytään niin, että lapsen kehitystaso huomioidaan. Kyseessä on teemoitettu, strukturoitu ja suljettu ryhmäprosessi, jossa teemoja työstetään toiminnallisin keinoin erilaisten tehtävien ja harjoitusten sekä yhteisen keskustelun kautta.

Vanhempien ryhmät
Vanhempien ryhmässä jokaista teemaa lähestytään ryhmäläisten omia kokemuksia hyödyntäen. Tapaamisten teemat ovat seuraavat:

  1. Tervetuloa: Mikä meitä yhdistää?: Lasten ja vanhempien yhteinen tapaaminen
  2. Tullaan tutuksi ja ryhmän perusasiat: säännöt ja työskentelyn tavoitteet itselle vanhempana ja lapselle
  3. Masennus tai muu psyykkinen sairaus: Miten minä sen ymmärrän?
  4. Miten lapseni ymmärtää ja kokee psyykkisen sairastamiseni?
  5. Miten autan lastani?
  6. Valmistautuminen kyselytuntiin
  7. Kyselytunti (lasten ryhmän tekemien kysymysten pohjalta) ja lasten tukiaikuiset: lasten ja vanhempien ryhmien yhteinen tapaaminen
  8. Riittävän hyvä vanhemmuus
  9. Mitä olemme oppineet ja kokeneet yhdessä?
  10. Ryhmän päättäminen, loppujuhla: lapset ja vanhemmat yhdessä ryhmäprosessin yhteinen arviointi, kunniakirjojen jako

Perhekohtaiset loppukeskustelut pidetään 4–6 viikon kuluttua ryhmän päättymisestä. Ohjaajan ryhmäpäiväkirja, johon voi kirjata havaintoja ja ajatuksia sekä ryhmä- että ohjausprosessista, on työväline prosessin arvioimiseksi ja palautekeskusteluihin. Palautekeskusteluissa keskustellaan osallistumisesta ja sen vaikutuksista perheen arkeen ja arvioidaan myös jatkotuen tarve, mikä voi toteutua esim. Lapset puheeksi -perheintervention tai -neuvonpidon kautta.

Ohjaajien menetelmäohjaus ja menetelmäohjaukselliset tapaamiset ovat tärkeita työskentelyssä, etenkin ohjaustoimintaa aloittaville.

Tutkimusnäyttö

Tutkimusnäytön aste

Ei riittävää näyttöä

Tutkimus

Vertti-vertaisryhmätoiminnasta ei ole vertaisarvioituja tutkimuksia. Vaikuttavuustutkimus Vertti-vertaisryhmistä on suunnitteilla.

Söderblomin pro gradu -työssä [3] arvioitiin lasten kokemuksia Vertti-ryhmistä yhdentoista 9–12-vuotiaan tytön ja pojan kvalitatiivisen teemahaastattelun avulla. Haastattelut tehtiin ennen ryhmää ja ryhmän jälkeen, vanhemmat eivät osallistuneet tutkimukseen. Lisäksi vertaisryhmistä on ilmestynyt useita ammattikorkeakouluissa tehtyjä opinnäytetöitä (mm. [4] [5]) , joissa tietoa on kerätty teemahaastatteluin ja kyselylomakkein. Opinnäytetöissä on kartoitettu sekä lasten että vanhempien mielipiteitä Vertti-ryhmien toiminnasta, rakenteesta sekä koetuista vaikutuksista perheeseen ja sen jäseniin. Otoskoot ovat olleet pieniä alle kymmenen hengen otoksia eikä tilastollisia analyyseja ole tehty.

Vaikuttavuusnäyttö

Vaikuttavuusnäytön aste

Ei tietoa

Vaikuttavuus

Tämänastinen tutkimustieto Vertti-ryhmien toiminnasta rajoittuu pienillä otoksilla toteutettuihin opinnäytetöihin, varsinaista vaikutuksen vahvuuden arviota ei ole tehty.

Söderblomin pro gradu -työssä [3] ryhmiin osallistuneet 9–12-vuotiaat lapset arvioivat ryhmään osallistumista pääosin positiivisesti. Positiivisina seikkoina nousivat esiin mm. toiminnallisuus ja toistuvat rituaalit, lisääntynyt tieto ja ymmärryksen rakentuminen, kokemus vertaisuudesta ja vuorovaikutus ryhmässä. Lasten kokemus sekä itsestään että vanhemmasta muuttui ryhmän myötä positiivisemmaksi. Osa lapsista koki kielteisenä väsymyksen koulupäivän jälkeen sekä harrastusten väliin jäämisen ryhmän vuoksi. Lisäksi osa lapsista raportoi ulkopuolisuuden tunnetta ryhmässä, mikä korostaa etukäteishaastattelun ja -arvion merkitystä.

Kauppisen & Kokkosen opinnäytetyössä [5] arvioitiin ryhmien vaikuttavuutta vanhemmuuteen sekä perheen vuorovaikutukseen yhdeksältä vanhemmalta kerätyin kyselylomakkein. Vanhemmat raportoivat vertaistuen vaikuttaneen myönteisesti vanhemmuuteen sekä perheen sisäiseen vuorovaikutukseen. Perheenjäsenten häpeän ja syyllisyyden tunteet vähenivät ryhmätoiminnan aikana. Luottamus omaan vanhemmuuteen, tunne perheen yhteenkuuluvuudesta sekä usko tulevaisuuteen paranivat vertaistuen myötä. Lisäksi ymmärryksen mielenterveysongelmista ja niiden vaikutuksista koettiin lisääntyneen. Tilastollisia analyyseja ei tehty.

Käpyahon opinnäytetyössä [4] kolme vertaisryhmään osallistunutta 6–9-vuotiasta lasta koki teemahaastattelujen perusteella ryhmiin osallistumisen pääosin myönteisenä kokemuksena, kielteisenä osa osallistujista koki ryhmien aiheuttaman kuormituksen arjessa.

Sovellettavuus

Koulutus

Kuuden päivän ohjaajakoulutus perustuu Vertti-käsikirjaan [2]. Koulutuksen aikana tutustutaan ryhmiin liittyviin työskentelyprosesseihin yleensä ja syvennytään Vertti-toimintaan teemakäsittelyn ja tehtävien/harjoitusten kautta.

Koulutus toimii parhaiten, mikäli koulutettavat aloittavat oman ryhmän jo koulutuksen aikana, jolloin koulutettavien kokemuksia voidaan hyödyntää oppimisprosessissa. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota lastenryhmän ohjaamisen erityispiirteisiin sekä rinnalla toimivan vanhempien ryhmän prosessiin. Palautetta kerätään ryhmäläisiltä avoimilla kysymyksillä heti ryhmän päätyttyä.

 

Koulutuksen saatavuus

Aktiivisia kouluttajia on tällä hetkellä yksi, ja koulutuksia tarjotaan sekä Suomessa että Ruotsissa kysynnän mukaan. Vuosittain Suomessa on koulutuksia tällä hetkellä muutamia. Kuuden koulutuspäivän hinta on noin 5000–6000 € + alv 24 %. Ryhmään mahtuu 12–14 osallistujaa.

Kustannustehokkuus

Kustannustehokkuustutkimuksia ei toistaiseksi ole Suomessa tehty.

Soveltuvuus

Menetelmää käytetään tällä hetkellä eniten pääkaupunkiseudulla sekä lähikunnissa. Se on otettu kentällä asiakkaiden sekä työntekijöiden taholta hyvin vastaan ja menetelmä soveltuu kentän toimintatapoihin [3] .

Mittaaminen ja arviointi

Vanhemmilta on kerätty systemaattisesti tietoa heidän kokemuksistaan ja arvioidusta hyödystä Vertti-toiminnan alkuvaiheissa. Nykyisin ohjaajatiimit päättävät itsenäisesti, keräävätkö he palautetta osallistujilta (vanhemmat ja lapset/nuoret) lomakemuodossa.

Viitteet

  1. Solantaus, T. & Niemelä, M. (2016). Arki kantaa – kun se pannaan kantamaan. Perheterapia, 1, 21–33. Linkki viitteeseen
  2. Inkinen, M. & Söderblom, B. (2005). Vertti - Lapset ja vanhemmat vertaisryhmässä, kun vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Käsikirja ryhmänohjaajille. Profami Oy, Er-paino Lievestuore.
  3. Söderblom, B. (2005). Barnet i en stödgruppintervention med sin depressiva förälder. Pro gradu-avhandling. Socialpsykologiska institutionen. Statsvetenskapliga fakulteten vid Helsingfors Universitet.
  4. Käpyaho, J. (2011). Lasten Vertti-vertaisryhmä -toiminta – lisääntyvää itsetuntemusta ja ymmärrystä vanhemman sairaudesta. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu.
  5. Kauppinen, M. & Kokkonen, L. (2012). Nyt olemme myös perhe, emmekä vain kolme eri yksilöä. Vertti-vertaistukiryhmät vanhemmuutta tukemassa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. Linkki viitteeseen