Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidossa peräänkuulutetaan näyttöön perustuvia ja vaikuttavia psykososiaalisia menetelmiä. Yhteinen tahtotila on painopisteen siirtäminen erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen palveluihin. Systemaattinen seuranta on olennainen osa menetelmien onnistunutta käyttöönottoa eli implementointia. Loistava tuore esimerkki on saatu Pohjois-Karjalasta, jossa nuorten masennuksen hoitoa on edistetty ammattilaisia kouluttamalla ja seurantaa kehittämällä.
Hyvinvointialueita tulee tukea vaikuttavien menetelmien käyttöönotossa ja seurannan kehittämisessä, jotta menetelmät auttaisivat lapsia ja nuoria sekä heitä tukevia ammattilaisia parhaalla mahdollisella tavalla.
Vaikuttavien menetelmien onnistunut implementointi edellyttää menetelmien käytön systemaattista seurantaa. Suomessa tietoa kertyy ainoastaan menetelmiin koulutettujen määristä, mutta ei siitä, käyttävätkö menetelmäkoulutuksen saaneet menetelmiä tai kohdentuvatko ne oikeille kohderyhmille. Haasteita yhdenmukaisen ja luotettavan tiedon kertymiselle asettavat muun muassa tietolähteiden kirjavuus, erilaiset käytännöt ja erot palvelukokonaisuuksien tilastoinnissa.
Yksi ratkaisu rekisteritiedon kertymisen ongelmiin on se, että toimenpidekoodit olisi mahdollista kirjata potilas- ja asiakastietojärjestelmiin systemaattisesti. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa käytettäviä toimenpidekoodeja on otettu vähitellen valtakunnalliseen käyttöön, yksilöimään ammattihenkilöiden suorittamia toimenpiteitä. Siten saadaan sekä paikallisesti että kansallisesti yhtenäistä ja vertailtavissa olevaa tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista.
Pohjois-Karjalasta loistava esimerkki onnistuneesta seurannasta
Erinomainen esimerkki toimenpidekoodien onnistuneesta käytöstä tulee Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta. Siellä toimenpidekoodia on käytetty nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) kirjaamiseen ja tilastointiin. IPC-N on interpersonaaliseen psykoterapiaan (IPT) pohjautuva psykososiaalinen menetelmä, joka on suunnattu 12–19-vuotiaille masentuneisuudesta tai masennuksesta kärsiville nuorille. Menetelmää levitettiin vuosina 2020–2022 kansallisesti kaikkiin maakuntiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.
Pohjois-Karjalassa toimenpidekoodin käyttäminen IPC-N:n tilastoinnissa on mahdollistanut menetelmän toteutumisen ja kohdentumisen seurannan, sillä koodin perusteella asiakas- ja potilastietojärjestelmästä pystytään tunnistamaan vuorovaikutusohjantaa saaneet nuoret. Tietoa saadaan asiakas- ja käyntimääristä sekä -syistä, diagnooseista, sukupuolista ja kotikunnista, menetelmää tarjonneista ammattiryhmistä sekä mittaripisteistä.
Pohjois-Karjalassa toimenpidekoodin käyttäminen nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) tilastoinnissa on mahdollistanut menetelmän toteutumisen ja kohdentumisen seurannan.
Vuoden 2022 seurannassa selvisi, että menetelmää käytettiin Pohjois-Karjalassa keskimäärin neljällä käyntikerralla asiakasta kohden. Tämä kertoo, että nuoret ovat sitoutuneet hoitoon hyvin. Menetelmän yhdenvertaisessa kohdentamisessa oli kuitenkin vielä parantamisen varaa: lähes 90 prosenttia vuorovaikutusohjantaa saaneista on tyttöjä, eikä jakauma eri kuntien välillä ollut vielä tasainen ikäryhmään suhteutettuna.
Seurantatietoa voidaan hyödyntää sekä paikallisesti että kansallisesti
Seurannan avulla saatua tietoa voidaan käyttää sekä paikallisesti toiminnan seurantaan, kehittämiseen ja resursointiin että kansallisesti päätöksentekoon, suunnitteluun ja tutkimukseen. Tavoitteena on, että tiedot kertyisivät luotettavasti kaikilta hyvinvointialueilta ja terveydenhuollon palveluiden lisäksi myös sosiaalihuollosta. Seurannan avulla voidaan myös kehittää ammattilaisten osaamista, jonka ylläpito vaatii jatkuvaa tukea. Lisäksi tarvitaan malttia: entuudestaan tiedetään, että kiire uusiin menetelmiin kouluttamisessa vaarantaa jo käyttöönotetun menetelmän pysyvyyden.
Kokemukset Pohjois-Karjalasta osoittavat, että toimenpidekoodien ja oireiden mittaustietojen yhdistäminen tietojärjestelmässä tukee vaikuttavan menetelmän käyttöönottoa paikallisesti. Lisäksi sen avulla voidaan arvioida implementoinnin onnistumista kansallisella tasolla.
STM ja yhteistyöalueet kokoontuvat keskustelemaan palvelureformin tavoitteista
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma korostaa palveluiden vaikuttavuuden parantamista vuosina 2023-2027. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavien menetelmien ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa tehostetaan kansallista arviointiosaamista ja päätöksentekoa vahvistamalla.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Itla ovat kutsuneet yhteistyöalueet koolle 16.2.2024 keskustelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelureformin kansallisista tavoitteista. Näytön paikka -pyöreän pöydän keskustelussa keskitytään erityisesti siihen, miten lasten ja nuorten näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien arviointia ja valintaa tulisi tulevaisuudessa ohjata ja tukea vaikuttavuusperustaisesti.
Pelkkä psykososiaalisten menetelmien tarjoaminen hyvinvointialueille ei riitä
Itlan Kasvun tuki -menetelmäarviointi on toteuttanut lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuusarviointia jo lähes kymmenen vuoden ajan. Pohjoismaisessa yhteistyössä kehitetty avoin ja luotettava arviointijärjestelmä tarjoaa tiivistetysti tietoa menetelmien tutkimusnäyttöön perustuvasta vaikuttavuudesta. Lisäksi olisi tärkeä arvioida menetelmien soveltuvuutta suomalaiseen palvelujärjestelmään laajemmin, niin menetelmän käyttäjän, kohderyhmän kuin organisaationkin kannalta. Vaikuttavuusnäytön ja soveltuvuuden tarkastelu tulisi olla yksi päätöksenteon keskeinen vaihe, kun menetelmiä valitaan hyvinvointialueille.
Ei kuitenkaan riitä, että hyvinvointialueille tarjotaan vain menetelmiä. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä käyttöönoton tukea. Keskeinen osa Kasvun tuki -implementointityötä on hyvinvointialueiden implementointiosaamisen tukeminen ja vahvistaminen.
Kirjoittajat:
Lähteet
Forsell, M. 2022. Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2020. Tilastoraportti 21/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060342738.
Heikkinen, A. 2023. Nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) toteutuminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. YAMK-opinnäytetyö.
Hietanen-Peltola, M. & Hakulinen, T. 2022. Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto. Kirjaamisopas. Versio 1.3. Kirjaamisopas: Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto.
Linnaranta, O., Strand, T., Suvisaari, J., Partonen, T. & Solin, P. 2022. Mielenterveysstrategia 2020–2030 – toimeenpanon ensimmäiset vuodet ja yhteisen tekemisen tahto. Työpaperi 55/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.2.2023 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-990-0.
Ranta, K., Raevuori, A. & Karukivi, M. 2022. Nuorten interpersonaalinen ohjanta (IPC-N). HYTE-toimintamalli: 1/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022083156859.
