Kasvun tuki –koulutustiimin maakuntakierros on nyt saatu onnellisesti päätökseen.
Matkamme kulki pitkin Suomea Rovaniemeltä Kotkaan, Joensuusta Poriin. Tapasimme lasten ja perheiden parissa toimivia ammattilaisia yhteensä 18 eri tilaisuudessa. Ydinajatuksenamme oli tieteellisen tutkimustiedon ja näyttöön perustuvan työn tuominen entistä lähemmäs lapsiperhepalveluiden kenttää. Halusimme myös, että maakuntien edustajat näkisivät työmme lisäarvona eivätkä lisävaateena.
Maakuntakierros oli täynnä arvokkaita kohtaamisia sosiaali- ja terveysalan sekä sivistyspuolen ydintoimijoiden kanssa. Meillä oli ilo tavata kasvokkain toista sataa ammattilaista, joiden kanssa kävimme mielenkiintoista keskustelua maamme lapsiperhepalveluiden haasteista, mutta myös mahdollisuuksista. Maakuntien vastaanottavaisuus, valmistautuminen tilaisuuksiin sekä valmius työskennellä entistä vahvemmin näyttöön perustuvan työn pohjalta olivat yllättävän vahvaa. Myös ymmärrys ja kunnioitus alueiden omaa osaamista kohtaan syvenivät. Lapsiperhepalveluiden kentällä toimitaan hankalassa, alati muuttuvassa maastossa, jossa odotukset ja paineet ovat suuret – joka puolelta. LAPE-uudistus, SOTE-uudistus, MAKU-uudistus – kohtaamiset opettivat myös nöyryyttä kentälle kohdistettuihin muutosvelvoitteisiin. Miten sitten työkalupakkimme pystyy tuomaan maamme lapsille paremman lapsuuden? Ovatko tavoitteemme sittenkin liian korkeat? Mikä on se konkreettinen hyöty, jota näyttöön perustuvat menetelmät voivat tuoda kehittämistoimien ja muutosten kyllästämille lapsiperhepalveluille?
Yksi tekijä, joka korostui lähes jokaisessa tapaamisessa, oli yhteisten toimintatapojen ja – mallien puute. Perheiden kanssa tehdään mittaamattoman paljon hyvää työtä – mutta täysin erillään perheen ympärillä olevista muista toimijoista. Voisivatko itse asiassa menetelmät olla se liima, joka sitoisi yhteen levällään olevat palvelut perheiden ympärillä? Jos maakunnan sote, sive ja erikoissairaanhoito voisivat yhdessä sitoutua tiettyjen tutkittujen menetelmien käyttöön, helpottaisiko se myös muuta yhteistyötä maakunnassa? Turhauttava, mutta valaiseva esimerkki perheestä, jolle oli kahden viimeisen vuoden aikana tehty 15 kertaa Sukupuu-selvitys eri sote-palveluissa, voisi jäädä historiaan. Resursseja palveluissa ei tarvitse eikä ole mahdollisuuttakaan lisätä. Toisaalta päällekkäisyyksiä ei voida purkaa, jollei niistä tiedetä. LAPE-uudistus on haastavuudessaan myös ainutlaatuinen mahdollisuus todella muuttaa lapsiperhepalveluiden rakennetta, jos sille annetaan tarpeelliset resurssit sekä aito vapaus onnistua.
Näyttöön perustuvien työmenetelmien pakissa ovat tällä hetkellä Lapset puheeksi (keskustelu ja perheinterventio), Ihmeelliset vuodet (vanhemmuusryhmät ja ryhmänhallintamenetelmä)ja MDFT-ohjelmat. Lapset puheeksi tunnetaan Suomessa jo laajalti. Menetelmään luotetaan kentällä ja esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan menestystarina on monille tuttu. Myös Ihmeelliset vuodet on levinnyt Suomessa hienosti jo ennen LAPE-ohjelmaa, ja herättää laajaa kiinnostusta alan toimijoissa. MDFT puolestaan vastaa kentän tarpeisiin rajatun, vaativan kohderyhmän auttamiseksi. Alustavat kokemukset menetelmän käytöstä Suomessa ovat huikeita. Oma näkemykseni on, että menetelmät muodostavat selkeän palveluketjun, ja tukevat toisiaan erittäin hyvin.
Maakunnilta on tiedusteltu toiveita siitä, millaiseen yhteistyöhön ne haluavat lähteä Kasvun tuki – hankkeen kanssa. Kiinnostus menetelmiä kohtaan on yllättänyt meidät täysin. Vaikka haluaisimme vastata kaikkien toiveisiin, joudumme tuottamaan osalle maakunnista tässä vaiheessa pettymyksiä. Pyrimme kuitenkin etenemään työssämme tiimimme asiantuntemuksen, mutta toisaalta niiden reunaehtojen varassa, joita hankkeellemme on asetettu. On syytä myös pitää mielessä, että näyttöön perustuva työ maakunnassa on pitkä prosessi, joka vain sysäistään alulle hankkeen aikana. Todellinen työ tehdään maakunnissa seuraavien vuosien kuluessa – niin maakunnan johdon linjauksien kuin lähiesimiesten ratkaisujenkin muodossa.
Koulutustiimillemme tämä maakuntakierrosaika on ollut onnistunut tilaisuus paitsi loistavalle tiimiytymiselle, myös kokemukselle nähdä oma työ osana suurta kokonaisuutta. Tunnemme aidosti olevamme osa LAPE-muutosta, ja ylpeitä siitä. Olemme myös hyvin kiitollisia, että saamme tehdä tätä työtä yhdessä maakuntien osaajien kanssa. Henkilökohtaisesti olen ylpeä myös upeasta, osaavasta tiimistäni, jonka kanssa saan viedä tätä hanketta eteenpäin. Vuodesta 2018 tulee tiivis, yhdessä tekemisen vuosi. Yhteiset tavoitteet, lapsen etu ja oikeudet sekä vanhemmuuden tuki, tulee pitää kirkkaana mielessä – meidän kaikkien.
Monet asiat, joita haluamme, voivat odottaa.
Lapsi ei voi.
Hänen ruumiinsa ja aistinsa kehittyvät koko ajan.
Hänelle me emme voi sanoa: huomenna.
Hänen nimensä on tänään.
(Gabriela Mistral)
Maiju Salonen
koulutuspäällikkö
Kasvun tuki – hanke
Suomen Mielenterveysseura
