Marraskuussa järjestetyssä menetelmäarvioitsijoiden koulutuksessa leivottiin 26 uutta arvioitsijaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin aiempien koulutusten osallistujat yhteensä. Kaksipäiväisessä koulutuksessa perehdyttiin arvioinnin osa-alueisiin, mutta aikaa jäi myös keskustelulle. Arviointityönsä ensi vuonna aloittavat arvioitsijat saivat koulutuksesta hyötyä paitsi tutkimukseen myös käytännön työhön.
Itlan Kasvun tuki järjesti marraskuussa menetelmäarvioitsijoiden koulutuksen, johon valittiin 26 osallistujaa. Tämänkertainen koulutus lähes kaksinkertaisti Kasvun tuen arvioitsijoiden määrän, sillä vuodesta 2022 alkaen järjestetyissä kolmessa aiemmassa koulutuksessa osallistujia on ollut yhteensä 27. Menetelmäarvioitsijoita on nyt koulutettu siis kaikkiaan 53.
Koulutuksessa opitaan arvioimaan vaikuttavuustutkimusta sekä ymmärtämään myös muita tutkimusasetelmia. Syksyn koulutuksen osallistujien koulutustaustat olivat muun muassa psykologiasta sekä kasvatus-, terveys-, yhteiskunta- ja valtiotieteestä. Noin neljäsosalla oli tohtorintutkinto ja noin puolet olivat väitöskirjatutkijoita. Koulutus olikin tarkoitettu ensisijaisesti tohtoreille ja väitöskirjatutkijoille, joilla on ymmärrystä interventiotutkimuksesta.
Koulutukseen osallistuivat myös sosiaalityön väitöskirjatutkija Noora Kivioja ja psykologian väitöskirjatutkija Tiia Kuha. Kivioja päätyi koulutukseen saamansa vinkin innostamana.
– Ajattelin koulutuksen ja arvioitsijana toimimisen olevan arvokasta ja hyödyllistä kokemusta sosiaalityön väitöskirjatyön oheen, Kivioja kertoo.
Kuhaa koulutus kiinnosti niin tutkijana kuin lastenpsykiatrian parissa työskentelevänä psykologina.
– Tutkijana kiinnostaa tietysti ylipäänsä oppia systemaattisten katsausten kirjoittamisesta ja tätä kautta taas lisää itse tutkimuksen tekemisestä. Työssä olen tutustunut erilaisiin psykososiaalisiin menetelmiin ja toiminut interventio-ohjelmien ohjaajana, joten on kiinnostavaa syventyä menetelmien tutkimusperustaan ja tieteelliseen pohjaan sekä ylipäänsä oppia vaikuttavuuden ja käyttökelpoisuuden tutkimuksesta, Kuha sanoo.
Kaksipäiväisessä koulutuksessa perehdyttiin arvioinnin osa-alueisiin
Koulutuksen pitivät erityisasiantuntija, psykologian tohtori Heidi Backman ja tiedeasiantuntija, filosofian tohtori Marko Merikukka. Siinä perehdyttiin kolmeen katsauksissa arvioitavaan osa-alueeseen: vaikuttavuuteen, menetelmän kuvaukseen sekä käyttöönoton tukeen.
Sekä Noora Kivioja että Tiia Kuha pitivät koulutusta hyvänä ja kattavana.
– Kouluttajat osasivat kertoa alkuun monimutkaisiltakin tuntuvista asioista ymmärrettävästi, Kuha kiittelee.
Kivioja koki hyödyllisimmäksi tilastotiedettä käsitelleen osion. Kuha kehuu myös kouluttajien asiantuntevuutta, lämminhenkisyyttä ja kannustavuutta.
Koulutuspäiviä oli kaksi, joista ensimmäinen pidettiin etäyhteydellä ja toinen lähikoulutuksena. Etäpäivänä ohjelmassa oli luento, jonka päätteeksi osallistujat saivat kotitehtävän tehtäväksi seuraavaan koulutuskertaan mennessä. Lähipäivä pidettiin Itlan toimistolla Hakaniemessä.
Lähipäivän lämmin tunnelma ilahdutti
Sekä Noora Kivioja että Tiia Kuha iloitsevat siitä, että toinen koulutuspäivä järjestettiin lähiopetuksena, jolloin oli mahdollisuus tavata ihmisiä kasvokkain.
– Oli hauskaa tavata uusia ihmisiä ja asiantuntijoita hieman eri aloilta ja erilaisista taustoista sekä vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan, Kuha kertoo.
Lähipäivänä aikaa oli myös keskustelulle.
– Oli varattu tarpeeksi aikaa yhteiselle pohdinnalle ja keskusteluille. Tuntui, että mielenkiinto säilyi ja jaksoi sisäistää uutta asiaa, missä tuki myös ensimmäisellä kerralla saatu kotitehtävä, materiaalit ja yhteinen pohdinta, Kuha kertoo.
Myös kouluttaja Heidi Backman iloitsi koulutuksen lämpimästä ja jutustelevasta tunnelmasta.
– Koulutuksessa nousi esiin kivaa keskustelua ja hyviä kysymyksiä, jotka pistivät minut ja Markon pohtimaan, Backman kertoo.
Kivioja ja Kuha kokevat, että lyhyestä kestostaan huolimatta koulutus antoi hyvän pohjan arviointityöhön.
Uudet arvioitsijat aloittavat työn ensi vuoden aikana
Koulutuksen päätyttyä arvioitsijoille jaetaan arvioitavia menetelmiä ja sovitaan arvioinnin aloitustapaamisia. Arvioitsijakoulutuksen käyneet sitoutuvat arvioimaan vähintään yhden menetelmän ja aloittamaan arvioimisen vuoden sisällä koulutuksen päättymisestä. Arvioitsijat voivat vaikuttaa itse siihen, minkä menetelmän arvioivat ja millä aikataululla.
Menetelmäarviot tehdään kahden arvioitsijan voimin työpareina.
– Arviointi etenee valmiin kaavan mukaisesti, ja arvioitsijat toimivat hyvin itsenäisesti ja itseohjautuvasti, Heidi Backman kertoo. – Tuemme Markon kanssa heitä kuitenkin koko prosessin ajan, ja lisäksi arviointia ohjaa monialaisista asiantuntijoista koostuva tieteellinen toimituskunta.
Noora Kivioja ja Tiia Kuha iloitsevat mahdollisuudesta saada tukea arviointiprosessissa.
– Jäi tunne, että arviointi- ja kirjoittamisprosessissa saa hyvin tukea mahdollisten pulmien tai kysymysten kanssa, Kuha sanoo.
Arviointiosaamisesta hyötyä niin tutkimuksessa kuin käytännön työssä
Molemmat uskovat voivansa hyödyntää koulutuksessa opittua Kasvun tuen menetelmäarvioinnin lisäksi myös omassa työssään tai tutkimuksessaan.
– Uskon menetelmäosaamisen laajentamisen tukevan myös muuta työtäni tutkijana, Kivioja toteaa.
Kuha uskoo voivansa hyödyntää oppimaansa tutkimuksen lisäksi myös psykologin työssä.
– Koulutus antoi uutta näkökulmaa ja työkaluja interventio-ohjelmien arviointiin ja tarkasteluun. Menetelmätutkimuksissa yhdistyvät kiinnostavalla tavalla kliininen käytännön työ sekä ohjelmien teoreettinen perusta, ja on kiinnostavaa päästä syventymään näihin arviointityössä, Kuha kertoo.
Valmistuttuaan menetelmäarviot julkaistaan vertaisarvioituina systemaattisina kirjallisuuskatsauksina menetelmäpankissa sekä Kasvun tuki -aikakauslehdessä. Arviot on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä sivistyssektorilla toimiville kunta- ja järjestötyön ammattilaisille sekä palvelujärjestelmän tarjonnasta vastaaville päättäjille.
Lisätietoja arvioinnista:
erityisasiantuntija Heidi Backman, puh. 050 330 4644
etunimi.sukunimi@itla.fi
