MDFT – Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely

Kaksi nuorta kadulla selin kameraan.

Menetelmä nuorten laaja-alaisten ja monimuotoisten käytös- ja päihdeongelmien vähentämiseen (2. versio)

Systemaattinen katsaus on MDFT-menetelmän 2. arviointi. Katsaus kokonaisuudessaan ja menetelmän tarkempi kuvaus on luettavissa täältä. Menetelmä on arvioitu ensimmäisen kerran menetelmäpankissa 23.6.2016.


Tiivistelmä

Ilmiöt: Käytös- ja päihdeongelmat

Johdanto: Nuoruusiän käytös- ja päihdeongelmat aiheuttavat merkittävää taakkaa nuorelle itselleen, hänen läheisilleen ja koko yhteiskunnalle. MDFT – Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely on perhe- ja systeemiorientoitunut työtapa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille, jotka työskentelevät laaja-alaisia ja monimuotoisia vaikeuksia kokevien nuorten kanssa. MDFT:n tavoitteena on vähentää nuoren käytös- ja päihdeongelmia sekä tukea nuoren ja hänen vanhempiensa vuorovaikutusta.

Tutkimuskysymys: Onko MDFT-menetelmällä vaikuttavuutta 12–18vuotiaiden nuorten laaja-alaisiin ja monimuotoisiin käytös- ja päihdeongelmiin suomalaisessa kontekstissa?

Aineisto ja menetelmät: Kirjallisuushaku tehtiin kartoittaville kirjallisuuskatsauksille tyypillisellä Population, Concept, Context (PCC) -hakustrategialla, joka kohdistui kysymykseen: Mitä tutkimusta Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely -menetelmästä on tehty.  Hakusanoina käytettiin: P = 12–18-vuotiaat lapset ja nuoret, C = Monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely -menetelmä (Multidimensional Family Therapy, MDFT), C = Lastensuojelu, erikoissairaanhoidon avohoito, muu. Ensisijaisena kiinnostuksenkohteena haussa olivat menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset, joskin mukaan otettiin myös muilla asetelmilla tehtyjä tutkimuksia. Systemaattinen haku tehtiin kuuteen tietokantaan: MEDLINE, APA PsycInfo, CINAHL, ERIC, Web of Science ja Scopus.

Tulokset: Menetelmäoppaan perusteella MDFT-menetelmän kuvaus ja teoreettinen perusta on riittävä. Kirjallisuushaun perusteella mukaan valikoitui yksi systemaattinen katsaus, kolme meta-analyysia ja yhdeksän alkuperäistutkimusta. Tutkimukset oli toteutettu Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa. Suomalaisia ja pohjoismaisia implementointitutkimuksia ei löytynyt. Menetelmän vaikuttavuutta ei ole verrattu hoitamatta jättämiseen (jonotuslistalla oleviin), vaan satunnaistetuissa vaikuttavuustutkimuksissa MDFT:tä on verrattu aktiivisiin interventioihin, kuten tehostettuihin tavanomaisiin palveluihin, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, yksilö- ja ryhmäterapiaan, pitkäaikaiseen laitoshoitoon ja motivaation vahvistamisterapiaan. Näissä vertailuissa vaikutukset vaihtelivat 12–18-vuotiailla nuorilla pienistä suuriin vastemuuttujien osalta (d = 0,24–1,23, NNT (Number-Needed-to-Treat) = 1,62–7,46). Päihde- ja käytöshäiriöihin liittyvien vastemuuttujien osalta MDFT on muiden vertailumenetelmien veroinen tai joiltakin osin niitä vaikuttavampi. Meta-analyyseihin sisältyneiden tutkimusten laatu oli korkeintaan kohtalainen, ja katsausta varten arvioitujen tutkimusten laatu vaihteli heikosta hyvään. MDFT-menetelmän käyttöönoton tuki on riittävää.

Menetelmäarvio: MDFT:n menetelmäarvio on 5/5 eli menetelmästä on vahvaa vaikuttavuustutkimusta yhdysvaltalaisessa ja eurooppalaisessa kontekstissa, mutta Pohjoismaiden ja Suomen osalta ei ole tietoa. MDFT:n vaikuttavuusnäyttö 12–18-vuotiaiden nuorten päihde- ja käytöshäiriöistä on todettu verrattuna aktiivimenetelmiin. Menetelmäarvio perustuu Kasvun tuen arviointijärjestelmän kriteereihin.


Menetelmäarvion voi lukea kokonaisuudessaan täältä. Lisätietoja arvioinnista.