Kuluvana vuonna on juhlittu Itlan 35-vuotista taivalta. Kasvun tuella on toinenkin syy juhlaan: arviointijärjestelmän kehittämistyö on nyt saatu päätökseen. Liki kolmivuotisessa rutistuksessa on ollut mukana lukuisia asiantuntijoita. Lämmin kiitos heistä jokaiselle, erityisesti Kasvun tuki -aikakauslehden toimituskunnalle, jonka asiantuntemus on ollut vahva tuki tällä monivaiheisella matkalla.
Interventioiden tutkimusnäytön arviointi on Kasvun tuen ydintehtävä. Itse asiassa koko idea tämän aikakauslehden perustamisesta lähti arviointijärjestelmän uudistamisesta, johon haimme mallia Ungsinnista Norjasta. Ungsinn julkaisee kaikki interventioarvioinnit omassa tiedejulkaisussaan, ja niin mekin vastedes teemme.
Tästä numerosta pääset lukemaan ensimmäisen uuden arviointisysteemin mukaisesti tehdyn systemaattisen katsauksen, Lapset puheeksi -perheintervention arvioinnin. Jatkossa tulemme keskittymään lehdessä entistä enemmän katsausten laadintaan ja niiden julkaisuun.
Lehden muista artikkeleista nousee esiin erityisesti haavoittuvien ryhmien asema. Kyseisen teeman korostuminen onkin perusteltua kuluneen vuoden globaalien ja kansallisten kriisien valossa. Paavilaisen ja kumppaneiden tutkimusartikkeli käsittelee perheessä tapahtuvan kaltoinkohtelun riskiolojen tunnistamista ja puheeksi ottamisen tärkeyttä. Lindbergin ja kumppaneiden artikkelissa kuvataan, miten vahvan vaikuttavuusnäytön Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmät on viety osaksi Icehearts-toimintaa. Icehearts tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä muun muassa joukkueurheilun keinoin.
Koronapandemia aiheutti monia jälkikriisejä, joita emme saa unohtaa muiden kriisien vallatessa tilaa. Suomessa päättäjien ja tutkijoiden keskuudessa vallitsee yhteinen ymmärrys siitä, että lasten ja nuorten oikeudet eivät toteutuneet hyvin koronarajoitusten aikana. Sorkkilan ja kumppaneiden artikkelissa pohditaan lasten oikeuksia ja vanhempien hyvinvoinnin merkitystä poikkeustilanteessa. Kannasojan ryhmä käsittelee tutkimusartikkelissaan tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan tarvetta ilmentäviä kuormitustekijöitä ja toiminnalle asetettuja tavoitteita.
Taloudelliset ongelmat ja köyhyys kuormittavat monien lapsiperheiden arkea. Kaittilan ja kumppaneiden tutkimusartikkelissa esitellään Taloussosiaalityö lapsiperheissä -tutkimushankkeessa kehitetty Lapsiperheiden vahvat rahataidot (VaRa) -interventio ja siihen liittyvä tutkimusasetelma. Kyseisessä artikkelissa tiivistyy lehtemme tavoite lisätä eri paradigmojen välistä ymmärrystä: vaikuttavuustutkimus on viety sosiaalityön kentälle. Vaikuttavuustutkimuksen tekemisestä kirjoittaa myös Hinkka-Yli-Salomäki artikkelisarjansa kolmannessa osassa.
Professori Junttila kertoo strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamasta uudesta tutkimushankkeesta, joka kohdistuu yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseen lapsuudessa ja nuoruudessa. Savolaisen lektio puolestaan muistuttaa lasten ja nuorten mielenterveyden ennaltaehkäisyn tärkeydestä. Aihe on erityisen ajankohtainen uusien hyvinvointialueiden aloittaessa vuoden vaihteen jälkeen, sillä tutkimusten perusteella erityisesti nuorten mielenterveys on heikentynyt koronapandemian aikana.
Itlan juhlavuoden teema Lasten ja nuorten Suomi 2057 näkyy lehdessämme koululaisten kirjoittamassa jutussa, jossa ideoidaan tulevaisuuden koulua. Lennokkaiden toiveiden, kuten suklaisten seinien ja lentävien tietokoneiden, lisäksi oppilaiden ajatuksissa korostuu vastuullisuuden ja yhdessäolon merkitys:
”Tulevaisuuden oppilas osaisi korjata juttuja, tulisi kylään, olisi auttavainen ja tekisi tehtävänsä kunnolla eikä pelkästään leikkisi.”
Ei pelkästään leikkisi, mutta varmasti kuitenkin myös leikkisi. Annetaan näiden tulevaisuuden päättäjien viisauden tuoda perspektiiviä jouluvalmisteluihin ja valoa vuoden pimeimpään aikaan.
Rauhallista joulua kaikille!
Marjo Kurki
päätoimittaja
12.12.2022
Toimitus
Tiedeviestinnän asiantuntija, FL Tiina Huttu
Tiedeasiantuntija, FT Marko Merikukka
Tutkimusavustaja, LuK Eeli Sissonen
Tutkimuskoordinaattori, PsM Lotta Heikkilä