Nuorten ahdistuneisuusoireilu on merkittävä haaste oppimiselle, koulunkäynnille ja hyvinvoinnille. Kouluyhteisöllä on laajasti tunnistettu, tärkeä rooli nuorten mielenterveyden tukemisessa, mistä myös ahdistunut nuori voi hyötyä.
Nuorten kokema ahdistuneisuus on kasvava huolenaihe. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan jopa kolmasosa nuorista tytöistä kertoi kokevansa keskivaikeaa tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Suuntaus on nähtävissä myös kansainvälisissä tutkimuksissa.
On tärkeää ymmärtää, että tutkimustulokset perustuvat nuorten itsensä raportoimaan oireiluun, joten myös halukkuus kertoa oireista on voinut lisääntyä. Lisäksi nuorten käsitys ahdistuksesta on saattanut muuttua. Tarvitsemmekin lisää ymmärrystä siitä, mitä nuoret tarkoittavat kertoessaan olevansa ahdistuneita.
Ahdistuneisuushäiriön varhainen tunnistaminen ja avun saaminen on hyvin tärkeää nuoren kehityksen kannalta. Samalla kaikki ahdistusta kokevat nuoret eivät aina tarvitse ammattilaisen apua, sillä lievempi tai ohimenevä ahdistuneisuus on osa normaalia kasvua ja elämää.
Turvallinen kasvuympäristö auttaa kaikkia
Kouluyhteisö voi auttaa vahvistamaan nuoren mielenterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Monialainen opetushenkilöstön ja opiskeluhuollon välinen yhteistyö on keskeistä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Koulussa ensisijaisia mielenterveyden tuen muotoja ovat kaikkien oppilaiden mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin luominen ja ryhmässä toteutettava ennakoiva tuki. Tuki voi käsittää esimerkiksi selkeät rutiinit, struktuurit, ennakoimisen sekä selkeät ja mahdollisesti kirjoitetut tai kuvatuetut ohjeet.
Miten kouluissa voidaan tukea ahdistuneita nuoria?
Koulut voivat tukea ahdistuneita ja jännittäviä nuoria tarjoamalla turvallisen ympäristön, jossa heidän kokemuksensa otetaan vakavasti ja jossa he saavat arjessa tarvitsemaansa tukea. Aito kohtaaminen, kuunteleminen ja välittäminen tukevat kaikkien, erityisesti ahdistuneiden nuorten hyvinvointia.
Kouluissa opetetaan opetussuunnitelman mukaisesti myös tunnetaitoja. Tutkimusten mukaan ahdistuksenhallintakeinojen harjoittelu osana tunnetaitojen opetusta voi olla hyödyllistä.
On tärkeää ymmärtää, että kaikki kokevat joskus ahdistusta, stressiä tai jännitystä. Tunnetaitojen opetus auttaa oppilaita tunnistamaan omat kokemuksensa ja hallitsemaan hankalia tunteita. Ahdistuksen normalisointi voi myös vähentää oireiluun liittyvää stigmaa ja edistää avun hakemista.
Kouluissa tarvitaan suunnitelmallista mielenterveyden tukea
Kansainvälisten suositusten mukaan kouluissa tulisi toteuttaa ennaltaehkäiseviä ja varhaisen vaiheen psykososiaalisia interventioita jo lievästi oireileville tai riskissä oleville oppilaille. Tällä hetkellä kouluissa ei kuitenkaan ole suunnitelmallisesti eikä riittävästi käytössä yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa toteutettavia menetelmiä ahdistuneiden oppilaiden tukemiseksi.
Jotta tilanne muuttuisi, Itlassa kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella kouluympäristöön joustavasti tehostuvan mielenterveyden tuen mallia.
Mallissa keskeisintä on kaikille oppilaille tarjottava ennaltaehkäisevä tuki ja näyttöön perustuvien menetelmien tarjoaminen. Päätöksenteko tuen järjestämisestä tulisi perustua oppilailta ja opettajilta kerättävään tietoon tuen tarpeista.
Malli valmistuu syksyllä 2025, mutta kerromme mallista lisää jo sitä ennen. Kannattaa siis pysyä kuulolla!
Pihla Markkanen, erityisasiantuntija, Itla
