Kasvun tuki –toimitus matkasi syyskuun alussa Pohjolan Pariisiksikin kutsuttuun Tromssaan Pohjois-Norjaan. Jylhissä maisemissa järjestettiin neljäs yhteispohjoismainen tapaaminen, jossa kohtasivat lapsille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten interventioiden arviointi- ja juurruttamistyötä tekevät tahot. Kaksipäiväiseen tapaamiseen oli saapunut paikalle edustajia Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.
Tromssa on vireä yliopistokaupunki ja paitsi arktisen tutkimuksen pääpaikkoja, myös korkeatasoisen lääketieteen, psykologian ja sosiaalialan tutkimuksen keskus. Tromssan yliopistossa toimii myös vuonna 2008 aloittanut Ungsinn, “Nuori mieli”. Ungsinn on vanhin pohjoismaisista arviointitoimituksista, jonka päätoimittaja Helene Eng isännöi tapaamista yhdessä psykologian professori Monica Martinussenin kanssa. Tanskan edustajat puolestaan työskentelevät sosiaaliministeriön alla toimivassa Vidensportalenissa, jonka sivuilla käy yli 10 000 vierailijaa kuukaudessa ja arvioituja menetelmiä on kolminumeroinen määrä. Siinäpä meillekin tavoitetta!
Keskustelimme maiden välisistä eroista ja yhteneväisyyksistä arviointiprosessissa ja arviointikriteeristöissä ja kävimme läpi tuoreita menetelmäarvioita. Huojentavaa oli todeta, että sekä kysymykset että haasteet, mutta toisaalta myös itse arviot olivat samansuuntaisia maasta riippumatta. Pieniä eroja maiden välillä oli havaittavissa siinä, millä tarkkuudella tieteellisten tutkimusten tuloksia käydään läpi, sekä siinä, missä määrin arvioinnissa painotetaan juurruttamisen kannalta keskeisiä tekijöitä ja asiakaskokemusta. Keskustelimme myös siitä, milloin on kyse psykososiaalisesta menetelmästä, milloin taas palvelujärjestelmää ja ammattilaisten päätöksentekoa kehittävästä työskentelyn yleisemmästä viitekehyksestä ja työotteesta? Kuuluvatko jälkimmäiset arvioinnin piiriin? Jos kuuluvat, millaisia menetelmiä arviointiin tulisi käyttää?
Arviointi ja arvioinnin kohteena oleminen herättää luonnollisesti myös tunteita. Työmenetelmien kehittämiseen on käytetty usein vuosia aikaa. Kentällä menetelmiä käyttävät ovat niihin sitoutuneita ja työtä perheiden ja lasten hyvinvoinnin eteen tehdään suurella sydämellä. Kaikilla arviointityötä tekevillä oli yhteneväinen näkemys siitä, että kunnoittavan dialogin säilyttäminen menetelmien kehittäjien ja käyttäjien kanssa on työn kulmakiviä. Tavoitteena on rohkaista menetelmien kehittäjiä tutkimuksen tekemiseen. Arvioinnissa tulisi myös selkeästi erottaa teoreettisesti perustellut menetelmät, joista ei vielä ole tutkimustietoa, sellaisesta tilanteesta, jossa tutkimus on osoittanut menetelmän tehottomaksi.
Tapaamisessa suunniteltiin pohjoismaisen yhteistyön pitkän tähtimen linjoja liittyen muun muassa jaettuun arvioitsijapooliin, jolla pohjoimaista asiantuntijuutta voitaisiin jakaa. Tapaamisessa sovittiin myös yhteispohjoismaisen verkoston, NordicDataPrevin perustamisesta, sekä toukokuiseen Kööpenhaminan implementaatiokonferenssiin hakeutumisesta omalla symposiumilla.
Taina Laajasalo
tieteellinen päätoimittaja
Petra Kouvonen
kehitysjohtaja
')}
