Kasvun tuki -aikakauslehden uusimmassa numerossa juhlistetaan Kasvun tuen 10-vuotista historiaa menetelmäarviointien ja muiden psykososiaalisiin menetelmiin liittyvien artikkeleiden parissa. Lehden artikkeleissa pääsevät esille myös ammattilaisten näkökulmat.
Kasvun tuki -aikakauslehden seitsemäs numero on ilmestynyt. Lehti juhlistaa Kasvun tuki -toiminnan 10-vuotista historiaa. Toiminnan alkuvaiheisiin luodaan katse numeron historiakatsauksessa.
– Kasvun tuki lähti liikkeelle tarpeesta arvioida ja koordinoida psykososiaalisia menetelmiä, ja tätä varten perustettiin Kasvun tuki -tietolähde vuonna 2014, kertoo lehden päätoimittaja, tiedeasiantuntija Marko Merikukka.
Norjalaisen esikuvan, Ungsinn-tietolähteen innoittamana Kasvun tuki -toiminnassa luotiin kriteerit lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvien mielenterveyttä edistävien psykososiaalisten menetelmien arvioinnille.
– Tämänkertaisen lehden artikkeleissakin psykososiaaliset menetelmät ovat vahvasti läsnä, Merikukka toteaa. – Lehti sisältää muun muassa kaksi menetelmäarviota, menetelmien adaptointia eli suunnitelmallista muokkausta käsittelevän tutkimusartikkelin sekä menetelmän taloudelliseen arviointiin liittyvän lektion.
Arvioitavana Lapset pois eroriidoista -ryhmämenetelmä ja ICDP – Kannustava vuorovaikutus -ohjelma
Sari Laaksosen, Lotta Heikkilän, Heidi Backmanin ja Marko Merikukan laatimassa ensimmäisessä systemaattisessa katsauksessa arvioitavana on Lapset pois eroriidoista -ryhmämenetelmä, joka on tarkoitettu pitkittyneistä eroriidoista kärsiville lapsiperheille. Menetelmän vaikuttavuudesta ei ole tutkimusnäyttöä Suomesta tai Pohjoismaista, mutta Alankomaissa menetelmästä on saatu lupaavia alustavia tuloksia. Arviossa todetaankin, että menetelmästä tarvitaan lisää vaikuttavuustutkimusta.
Maria Tapola-Haapalan, Sirpa Kannasojan ja Heidi Backmanin laatimassa toisessa systemaattisessa katsauksessa on arvioitavana ICDP – Kannustava vuorovaikutus -ohjelma. Kyseessä on arvioinnin päivitys; menetelmä on arvioitu aiemmin Kasvun tuessa 2016. Arvion mukaan menetelmällä on kohtalainen dokumentoitu näyttö suomalaisessa kontekstissa.
Menetelmien adaptointiin eli suunnitelmalliseen muokkaukseen paneutuvat Noora Seilo, Lars Lindholm, Sara Tani, Taina Laajasalo, Riikka Lämsä, Johanna Creswell-Smith, Petra Kouvonen ja Outi Linnaranta tutkimusartikkelissaan. Adaptoinnin tarkoituksena on parantaa edellytyksiä menetelmän käyttöönottoon ja juurtumiseen. Artikkelissa kartoitetaan myös psykososiaalisten menetelmien arviointiin ja adaptointiin liittyvää sanastoa.
Menetelmien arviointiin liittyy myös Elisa Rissasen väitöskirjaan pohjautuva artikkeli, sillä sen aiheena on Vanhemmuustaito-ohjauksen taloudellinen arviointi lasten käytösongelmissa.
Ammattilaisten näkökulma esillä
Monissa lehden artikkeleissa esille pääsee lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten näkökulma. Kristiina Heinosen, Tuulikki Triasin, Jaakko Kaprion ja Katri Vehviläinen-Julkusen tutkimusartikkeli tuo esiin ammattilaisten näkemyksiä kaksosten välisestä suhteesta. Kati Kallinen, Janissa Miettinen, Johanna Hietamäki ja Riitta Vornanen puolestaan kertovat, minkälaisia näkemyksiä lastensuojelutiimillä on asiakkaiden valtautumisesta lastensuojelussa.
Puheenvuoroja esitetään osavuorokautisen perhehoidon ja erityislasten vanhempien jaksamisen puolesta. Lisäksi lehdessä kerrotaan koulujen aistiystävällisyyden arviointiin kehitetystä sovelluksesta ja viestintäkokeilusta, jonka tarkoituksena oli vahvistaa yhteisvanhemmuutta.
Lisätietoja
Marko Merikukka
Tiedeasiantuntija, Kasvun tuki –aikakauslehden päätoimittaja
etunimi.sukunimi@itla.fi
