Sairauden tyypistä tai muusta elämäntilanteesta riippumatta kaikki perheet kaipaavat mm. tietoa, keskustelua, vertaistukea ja tilaa tunteiden käsittelylle, mutta tuen painotukset tulee räätälöidä kunkin perheen erityisten tarpeiden mukaan. Lue vakavasti sairastuneen psykososiaalista tukea käsittelevä katsauksemme täällä.
Noin 25 prosenttia suomalaisista lapsista kohtaa lapsuutensa aikana vanhemman vakavan sairastumisen ja noin 10 prosenttia sairastaa itse pitkäaikaista somaattista sairautta. Perheenjäsenen vakava sairastuminen vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja lisää psykososiaalisen tuen tarvetta.
Niin somaattisiin sairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin kohdistuvien psykososiaalisten toimintamallien pääkomponentit ovat pitkälti samat. Lapset ja vanhemmat kaipaavat vakavan sairauden kohdatessa tietoa, keskustelua, vertaistukea, tilaa tunteiden käsittelylle sekä käytännön apua. Pysyvien tuki- ja hoitosuhteiden merkitys korostuu.
Vakavaan sairauteen liittyvässä psykososiaalisessa tuessa ja sen räätälöimisessä on keskeistä huomioida perheen muu elämäntilanne. Perhe, jota painavat monimuotoiset köyhyyteen, sosiaalisten siteiden hataruuteen tai väkivaltaan liittyvät riskitekijät, kaipaa painotuksiltaan toisenlaista psykososiaalista tukea kuin vakaammassa tilanteessa elävä perhe.
Uusi toimintamalli vakavaa sairautta kohtaavien perheitten tueksi
Lainsäädäntö velvoittaa selvittämään, onko sairastuneella aikuisella lapsia ja miten vanhemman sairastuminen vaikuttaa heihin. Laki toteutuu tällä hetkellä puutteellisesti, eikä Suomessa ole kansallista toimintamallia tilanteisiin, joissa perheet kohtaavat vakavaa sairautta.
Vastikään julkaistua katsausta tullaan käyttämään uuden, tutkimukseen perustuvan psykososiaalisen tuen toimintamallin pohjana yhdessä perheille, alan toimijoille ja järjestöille tehtyjen taustahaastattelujen kanssa. Toimintamallin tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia sekä niiden ylisukupolvista siirtymistä tilanteissa, joissa perheessä on vakavaa sairautta.
”Itla pilotoi Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa toimintamallia, jossa korostuvat tuen jatkuvuus ja räätälöinti kohderyhmän mukaan. Mallissa huomioidaan myös muut oleelliset vakavaan sairauteen liittyvän psykososiaalisen tuen tekijät, kuten tiedon ja keskustelun tarve”, kehittämispäällikkö Elina Tolonen Itlasta kertoo.
Vakavasti sairastuneen psykososiaalinen tuki -katsauksen ovat laatineet professori emeritus Tom Erik Arnkil, professori emerita Tarja Heino ja väitöskirjatutkija Jari Smedberg.
Lisätietoa:
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla:
Tutkimusprofessori, kehitysjohtaja Tiina Ristikari, puh. 050 917 7396
Kehittämispäällikkö Elina Tolonen, puh. 040 571 6597
etunimi.sukunimi@itla.fi
