Kaksi lasta leikkii kurahousuissa traktorilla ja lapiolla hiekkalaatikossa.

Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät tuodaan Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai toimintaympäristöön kuin mihin ne on alun perin kehitetty. Lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä Suomessa muokanneet asiantuntijat korostavat tarvetta laajemmalle kansalliselle yhteistyölle, menetelmien suunnitelmallista muokkausta eli adaptointia koskeviin valintoihin ja rooleihin liittyen.   

Tämä ilmenee tuoreesta selvityksestämme, jossa kerrotaan menetelmien suunnitelmallisesta muokkauksen toteuttamisesta Suomessa.  Lue julkaisu täällä. 

Adaptoinnin eli menetelmän suunnitelmallisen muokkauksen tavoite on edistää menetelmän soveltuvuutta käyttöympäristöönsä: kun esimerkiksi ulkomailta tuotu menetelmä on adaptoitu, se soveltuu paremmin suomalaiseen palvelujärjestelmään ja uudelle kohderyhmälle. Tämä edistää menetelmän käyttöä.  

Haastattelimme selvitykseen ammattilaisia, jotka ovat tuoneet Suomeen uusia, muualla vaikuttavaksi osoitettuja psykososiaalisia menetelmiä. Menetelmien adaptoinnin pohjana oli yleinen ammatillinen osaaminen eli kohderyhmän ja toimintaympäristön tuntemus, psykoterapeuttinen menetelmäosaaminen sekä psykiatrian tieteenalan pätevyys ja kokemus. 

Haastatteluissa ilmenneet yleisimmät adaptointitarpeet liittyivät menetelmän toteutustapaan (kuten muutos yksilökohtaamisista ryhmämuotoiseksi), uuteen toimintaympäristöön (esimerkiksi materiaalien kääntäminen) tai uuteen kohderyhmään (kuten kulttuurisen sopivuuden varmistaminen). 

Huolellisesti adaptoitu menetelmä kehittyy hallitusti   

Haastattelujen perusteella lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä on pääsääntöisesti muokattu suunnitelmallisesti, ja muokkaukset on toteutettu ennen menetelmän käyttöönottoa. Menetelmät oli kuitenkin yleensä muokattu ilman selkeää kuvausta adaptoinnin tarpeista ja toteutuksesta, ja adaptoinnissa ei ollut hyödynnetty siihen muualla kehitettyjä viitekehyksiä. 

”Suomessa tarvitaan enemmän tietoa siitä, mitä psykososiaalisen menetelmän systemaattinen adaptointi tarkoittaa. Siinä menetelmän muokkauksen tarve perustellaan ja toteutus kuvataan huolellisesti. Näin pyritään siihen, että muokkaukset eivät vaaranna menetelmän vaikuttavuutta”, tieteellinen toimittaja Noora Seilo ja koordinaattori Sara Tani korostavat.   

“Adaptointiosaamisen kehittäminen parantaisi ulkomailta tuotavien menetelmien edellytyksiä juurtua käyttöön. Adaptointiprosessien tarkka raportointi toisi suomalaiseen toimintaympäristöön liittyvät kokemukset ja tiedot kaikkien ammattilaisten hyödyksi”, Seilo ja Tani jatkavat.  

Kansainvälisen adaptointitutkimuksen tietopohjaa on käytetty meillä toistaiseksi vain vähän. Itlan KI-hanke (kts. alla) edistää niiden systemaattista hyödyntämistä Suomessa.  

Julkaisu ”Kohti tietoisia valintoja – selvitys psykososiaalisten menetelmien muokkauskokemuksista” on osa Itlan Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi (KI) -hanketta. Se tuottaa uusia välineitä lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien arviointiin ja valintaan sekä tukee ammattilaisten ja päättäjien suunnitelmallista menetelmien käyttöönoton osaamista. Hanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama. 

Lisätietoa:

Tieteellinen toimittaja Noora Seilo, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla, puh. p. 040 185 3725, etunimi.sukunimi@itla.fi