Ymmärrys ja keinot tukea käyttäytymisellään reagoivia oppilaita voivat edistää koko ryhmän hyvinvointia ja vähentää haastavia tilanteita koulupäivän aikana.
Kouluvuoden alkaessa koulun aikuiset suunnittelevat tulevaa lukuvuotta, ja osana sitä parhaita mahdollisia tapoja tukea lapsia ja nuoria oppimisessa ja koulunkäynnissä.
Ei-toivottu käyttäytyminen, kuten ohjeiden noudattamatta jättäminen, meluaminen, loukkaavat huomautukset tai fyysinen aggressiivisuus, on kouluissa keskeinen huolta ja tuen tarvetta aiheuttava ilmiö.
Lasten ja nuorten käyttäytymisen taustalla oleviin juurisyihin ei koulun aikuisilla useimmiten ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Oppimisympäristöä ja ammattikasvattajien omaa toimintaa muokkaamalla voidaan kuitenkin tehdä paljon.
Kuinka voin tukea käyttäytymisellään reagoivaa lasta?
Proaktiivisten, käyttäytymisen ongelmia ennaltaehkäisevien toimintatapojen on pitkään tiedostettu toimivan reaktiivisia, korjaavia keinoja paremmin käyttäytymisen ohjaamisessa. Välittävä ilmapiiri, oppimisympäristön jäsentäminen ja sosioemotionaalisten taitojen opettaminen ovat tutkimusten mukaan (mm. Banks 2014, Kern & Clemens 2006, McLeod et al 2017, Sutherland et al 2019) käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten tukemisen perusta.
Käyttäytymisen suunnitelmallisen tukemisen tulisi olla keskeinen osa oppimisen ja koulunkäynnin tukea kaikissa kouluissa. Käyttäytymisen tuki on toimivinta, kun se rakennetaan joustavasti tehostuvaksi eli tuen määrää lisätään tarvittaessa asteittain. Yleinen, kaikille suunnattu käyttäytymisen tuki on tutkimusten mukaan riittävää neljälle viidestä lapsesta ja nuoresta.
Jos koko kouluyhteisölle tai opetusryhmälle suunnattu yleinen tuki ei ole riittävää lapselle tai nuorelle, hänelle tarjotaan vahvempaa kohdennettua tai yksilöityä tukea.
Lähtiessäsi suunnittelemaan ja toteuttamaan johdonmukaista myönteistä käyttäytymisen tukea sekä vahvistamaan koko kouluyhteisön välittävää ilmapiiriä muista ainakin nämä kolme asiaa:
1. Kiinnitä huomiota lasten ja nuorten kohtaamiseen
Lämmin kohtaaminen sekä välittävä vuorovaikutus luovat perustan kaikelle koulun toiminnalle. Tervehtiminen sekä kuulumisten kysyminen ovat avain toimivaan vuorovaikutukseen. Lapsen ja nuoren ajatusten kuunteleminen ja kuuleminen sekä hänen ehkä hyvin huomaamattomiin vuorovaikutusaloitteisiinsa vastaaminen rakentavat luottamusta ja turvallisuutta.
”Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle?” kysymyksen voi jokainen koulun aikuinen esittää itselleen ja pohtia sen kautta, kuinka itse rakentaa jokaisessa hetkessä oppimisympäristöön välittävää ilmapiiriä.
Lapsen ja nuoren tulee tietää, että hänen asioillaan on väliä. Hyvä kohtaaminen on parasta välittämistä ja käyttäytymisen haasteiden ennaltaehkäisyä.
2. Muokkaa oppimisympäristöä
Oppimisympäristön jäsentäminen sen kaikilla osa-alueilla (psykososiaalinen, pedagoginen, fyysinen) on keskeistä käyttäytymisen tukea. Struktuurit ja rutiinit sekä tilanteiden ennakointi rakentavat turvallista tilaa oppimiselle ja koulunkäynnille. On helppo keskittyä olennaiseen, kun ei tarvitse jännittää, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Yhteiset toimintatavat ja säännöt ovat tärkeä osa jäsennettyä oppimisympäristöä. Kuten struktuurien ja rutiinien käyttöönotto, tulee myös toimintaa ohjaavat käyttäytymisodotukset ja säännöt tehdä yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa heti lukuvuoden alussa.
Parhaiten säännöt toimivat silloin, kun oman ryhmän säännöt on johdettu yhteisön yhteisistä käyttäytymisodotuksista. Muista: vähemmän on enemmän, 3–5 sääntöä riittää.
Muista myös sääntöjen näkyminen eri tiloissa, niiden opettaminen, aktiivinen harjoittelu ja säännöllinen kertaus. Ennakoi ja varmista, että kaikki lapset, nuoret ja aikuiset tietävät, mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa.
3. Opeta toivottua käyttäytymistä ja sosioemotionaalisia taitoja
Sääntöjen tai seuraamusten tietäminen ei auta, jos toivottua käyttäytymistä ei opeteta.
Käyttäytymisen opettamisen perusta muodostuu aikuisten johdonmukaisesta keskenään samanlaisesta toiminnasta, toivotun käyttäytymisen mallintamisesta, sen opettamisesta ja harjoittelemisesta sekä myönteisestä ohjaavasta palautteesta ja kehuista, jotka vahvistavat toivottua toimintaa.
Sopivien tavoitteiden määritteleminen, onnistumisten huomaaminen ja kehuminen suunnitelmallisesti ovat avain toivottuun käyttäytymiseen.
Käyttäytymisen taitojen osana tulee suunnitelmallisesti opettaa sosioemotionaalisia taitoja. Tunteiden tunnistaminen ja säätely, empatia, toisten ihmisten ja tilanteiden huomiointi sekä ongelmanratkaisu rakentavasti tukevat toivottua käyttäytymistä.
Haluatko saada lisää tietoa ja oppia, kuinka tukea käyttäytymisellään reagoivia lapsia ja nuoria?
Itlan maksuton verkkokurssikokonaisuus antaa tutkimusperustaista tietoa sekä käytännön työkaluja käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten tukemiseen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Lisäksi kuulet kursseilla arjen ammattilaisten näkökulmia ja keinoja, joilla he saavat arjen omassa koulussaan tai varhaiskasvatusyksikössään rullaamaan.
Tervetuloa mukaan kursseille!
Päivi Uro, erityisasiantuntija, Itla
