Psykoedukatiivinen ryhmäinterventio synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautumiseen.
Kokonaisarvio
Kohtalainen dokumentoitu näyttö
Nyyttiryhmä-menetelmä paransi synnytyspelosta kärsivien raskaana olevien ensiodottajien valmiutta synnytykseen verrokkiryhmään verrattuna. Lisäksi menetelmällä oli vaikutusta synnytystapaan, synnytyskokemukseen sekä synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Vähentyneen pelon kautta menetelmä vaikutti myös äitiyteen.
Laatikko sisältää niin sanotun PICO-lausekkeen. PICO tulee englanninkielisistä sanoista:
P = populaatio; ryhmä, jota tutkitaan (population, patient)
I = interventio, tutkittava toimenpide, hoito, (intervention)
C = vertailuryhmä, vaihtoehtoinen menetelmä (comparison, control)
O = menetelmän tuottamat tulokset, seuraus (outcome)
PICO auttaa intervention tutkittujen vaikutusten selkeässä ja tarkassa kuvaamisessa. Se kertoo mistä interventiosta on kyse, millaisia tuloksia sillä saadaan, kenelle se on vaikuttava ja kehen verrattuna.
Sovellettavuus Suomeen
Kohtalainen
Sovellettavuuden arviointiin vaikuttavat seuraavat osa-alueet: koulutus, koulutuksen saatavuus, kustannustehokkuus, soveltuvuus ja mittaaminen/arviointi
Nyyttiryhmä-interventio on kehitetty lieventämään raskaana olevien ensisynnyttäjien synnytyspelkoa, jolla tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia; synnytyksen vaikeutuminen, synnytyksessä traumatisoitumisen todennäköisyyden kasvu ja ongelmat varhaisessa vuorovaikutuksessa vauvan ja vanhempien välillä (Adams ym., 2012; Fairbrother & Woody, 2007; Hildingson & Ryding, 2006; Ryding ym., 1998; Saisto & Halmesmäki, 2003). Vaikeasta synnytyspelosta kärsii kuudesta kymmeneen prosenttia raskaana olevista naisista (Saisto ym., 2002). Interventiossa hyödynneteään CBT-tekniikoita.
Kohderyhmä
vanhemmat
Kohderyhmän kuvaus
Raskaana olevat synnytystä pelkäävät ensiodottajat. Poissulkukriteereitä olivat vakavat psykiatriset ongelmat, itsemurhariski, vakavat päihdeongelmat.
Menetelmän kuvaus
Nyyttiryhmä-menetelmä perustuu useisiin näyttöön perustuviin menetelmiin kuten psykoedukaatioon, ryhmän terapeuttiseen vaikutukseen (vertaistuki), kehotietoisuuden ja itsesäätelykeinojen vahvistamiseen ryhmässä.
Menetelmä on puolistrukturoitu ryhmähoitomalli. Ryhmään hakeudutaan neuvolan lähetteellä äitiyspoliklinikan kautta. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa ennen synnytystä ja kerran synnytyksen jälkeen. Jokaisella tapaamisella on oma psykoedukatiivinen sisältönsä ja jokaisella tapaamisella tehdään kehotietoisuusharjoitus (tarkemmat sisällöt esim. Salmela-Aro ym., 2011; Toivanen, Saisto & Rouhe, 2010). Keskustelun tavoitteena on luottamuksellinen tunteiden jakaminen, vertaistuen hyödyntäminen ja huomio yhteyden vahvistamisessa omaan kehoon, tunteisiin ja vauvan kokemukseen. Menetelmän sisällön ovat tuottaneet ja kehittäneet Riikka Airo (os. Toivanen) ja Maiju Tokola
Tutkimusnäyttö
Tutkimusnäytön aste
Kohtalainen
Tutkimus
Nyyttiryhmästä on julkaistu samalta tutkimusryhmältä kolme vertaisarvioitua tutkimusartikkelia satunnaistetulla vertaistutkimusasetelmalla pohjautuen samaan aineiston keruuseen (Rouhe ym., 2013; Rouhe ym., 2015 ja Salmela-Aro ym., 2011). Artikkeleissa on tutkittu Nyyttiryhmän vaikuttavuutta synnytysvalmiuteen, äitiyden vahvistumiseen (Salmela-Aro ym., 2011), synnytystapaan (luonnollinen synnytys vs keisarin leikkaus), myönteiseen synnytyskokemukseen (DSS) (Rouhe ym., 2013), äitiyteen sopeutumiseen ja synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin sekä traumaoireisiin (Rouhe ym., 2015). Ensisijaisen vasteen, synnytysvalmiuden, mittarina käytettiin validoimatonta 14 kysymyksestä koostuvaa asteikkoa (Salmela-Aro ym., 2011). Salmela-Aron ja Rouheen tuoreimmassa julkaisussa käytettiin kolmea mittauspistettä; ennen-/alku-, jälkeen- ja seurantamittaus. Rouheen (2015) tutkimuksessa alkumittaus järjestettiin keskiraskaudessa (raskausviikolla 18–22), jälkeen-mittaus viimeisen kolmanneksen lopussa (raskausviikolla 34–38). Salmela-Aron tutkimuksessa jälkeen-mittaus oli kuukautta ennen synnytystä. Kummassakin artikkelissa seurantamittaus oli kolme kuukautta synnytyksen jälkeen. Rouheen ja kollegoiden aikaisemmassa artikkelissa käytettiin kahta mittaispistettä eli ennen–jälkeen-asetelmaa.
Taulukko 1. Nyyttiryhmää koskevat satunnaistetut vertailututkimukset.
Artikkeli
N
n(interventio)
n(verrokki)
Voima
Rouhe ym., 2013
371
s 131, m 90
s 240, m 106
80 % (135 per ryhmä)
Rouhe ym., 2015
371
s 131, m 90
s 240, m 123/124
80 % (135 per ryhmä)
Salmela-Aro ym., 2011
355
s 131, m 81
s 224, m 123
Ei tehty.
s = satunnaistettu, m = mukana
Vaikuttavuusnäyttö
Vaikuttavuusnäytön aste
Kohtalainen
Vaikuttavuus
Latenttien kasvukäyrämallien mukaan (esim. Aunola ym., 2004; Leskinen, 2005 ja Parrila ym., 2005) Nyyttiryhmä paransi ensisynnyttäjien valmiutta synnytykseen (vakioimaton estimaatti = 0,27 keskihajonnalla 0,09, p < 0,01), mikä puolestaan vahvisti äitiyttä (0,41 (0,18), p < 0,05) (Salmela-Aro ym., 2011). Menetelmällä ei ollut suoraa yhteyttä äitiyden vahvistamiseen, vaan yhteys kulki synnytysvalmiuden kautta (0,11 (0,05), p < 0,05). Täten synnytysvalmius toimi menetelmän (pelon vähentymisen) ja myönteisen äitiyden välittävänä tekijänä. Efektikoot olivat pieniä tai enintään keskisuuria (Cohen, 1992). Malli oli vakioitu alkumittaushetken (raskaana olevan naisen) iällä, työstatuksella, koulutustasolla, siviilisäädyllä, synnyinpaikalla, masennusoireilla ja aviotyytyväisyydellä.
Kuvio 1. Yksinkertaistettu kuvio Nyyttiryhmän vaikuttavuudesta synnytysvalmiuteen ja äitiyden vahvistumiseen. Vakioimattomat estimaatit, keskihajonnat ja p-arvot ilmoitettu kuviossa. Malli on vakioitu alkumittaushetken (raskaana olevan naisen) iällä, työstatuksella, koulutustasolla, siviilisäädyllä, synnyinpaikalla, masennusoireilla ja aviotyytyväisyydellä.
Nyyttiryhmällä oli myös vaikutusta synnytystapaan (Rouhe ym., 2013). Ryhmään osallistuneilla alatiesynnytys oli yleisempää (65,6 %) verrattuna verrokkiryhmän naisiin (47,2 %), jotka eivät olleet osallistuneet Nyyttiryhmään raskausaikana (p = 0,014). Alatiesynnytys oli yleisempää myös hoitoaieanalyysin mukaan eli niillä naisilla, jotka oli alun perin satunnaistettu Nyyttiryhmään (64,4 %)) verrattuna verrokkiryhmän naisiin (47,5 %, p < 0,005). Yhteenvetona voidaan todeta, että tulokset olivat vaikuttavia synnytystapaan katoanalyysista huolimatta ja vahvisti täten tulosten merkittävyyttä.
Lisäksi Nyyttiryhmällä oli vaikutusta tyytyväisyyteen eli myönteiseen synnytyskokemukseen (Rouhe ym., 2013). On huomioitava, että synnytystavan valintaan vaikuttavat myös monet muut synnytystilanteeseen vaikuttavat tekijät kuten äidin fysiologiset rakenteet ja vauvan vointi. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma ison otoksen satunnaistetussa vertailevassa kokeessa. Tyytyväisyys (36,1 %) oli suurempaa Nyyttiryhmään osallistuneilla naisilla verrokkinaisiin (22,8 %) verrattuna hoitoaieanalyysissa (satunnaistuissa ryhmissä, ei osallistuvien naisten kesken) (p = 0,04).
Rouheen ja kollegoiden (2015) mukaan Nyyttiryhmällä oli vaikutusta äitiyteen sopeutumiseen, synnytyskokemukseen ja synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin. Nyyttiryhmän vaikutus oli keskisuurta äitiyteen sopeutumiseen (maternal adjustment) (efektikoko d = 0,51; p = 0,001), pientä synnytyskokemukseen (efektikoko d = 0,35; p = 0,016) ja synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin (efektikoko d = 0,28; p = 0,04).
Sovellettavuus
Koulutus
Koulutus kestää kaksi työpäivää. Työpäivien lisäksi koulutus sisältää yhden havainnoidun ryhmäprosessin sekä omia työnohjattuja ryhmäprosesseja. Koulutuksen vaatimuksen on psykologin tai psykoterapeutin tutkinto. Lisäksi vaaditaan ryhmätyöosaamista ja varhaisen vuorovaikutuksen terapian osaamista. Koulutus antaa valmiudet ohjata Nyyttiryhmää aluksi työnohjauksen alaisena.
Koulutuksen saatavuus
Koulutuksia järjestetään tarvittaessa.
Kustannustehokkuus
Ei tietoa kustannusvaikuttavuudesta.
Soveltuvuus
Nyyttiryhmä-interventio on käytössä HUS Naistensairaalassa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Mittaaminen ja arviointi
Nyyttiryhmän osallistuneiden äitien tyytyväisyyttä menetelmään on tutkittu Saiston ja kollegoiden tutkimuksessa (2006). Interventioryhmän naiset ottivat menetelmän hyvin vastaan ja kokivat sen hyödyllisenä. Interventioryhmän äidit arvioivat menetelmän hyödyllisyyden suureksi (8,5) asteikolla 1–10, jossa 1 tarkoitti ei apua lainkaan ja 10 enimmäishyöty.
Käytämme evästeitä verkkosivujen välttämättömiin toimintoihin sekä parantaaksemme sivujen toimivuutta. Osa evästeistä liittyy kolmansien osapuolten tarjoamiin palveluihin. Hyväksyt evästeiden käytön jatkamalla verkkosivuilla vierailua. Lisätietoja.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
Cookie
Duration
Description
cookielawinfo-checkbox-functional
11 months
The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy
11 months
The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Cookie
Duration
Description
cookielawinfo-checkbox-analytics
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".