Nyyttiryhmä

Nyyttiryhmä-interventio on kehitetty lieventämään raskaana olevien ensisynnyttäjien synnytyspelkoa, jolla tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia; synnytyksen vaikeutuminen, synnytyksessä traumatisoitumisen todennäköisyyden kasvu ja ongelmat varhaisessa vuorovaikutuksessa vauvan ja vanhempien välillä (Adams ym., 2012; Fairbrother & Woody, 2007; Hildingson & Ryding, 2006; Ryding ym., 1998; Saisto & Halmesmäki, 2003). Vaikeasta synnytyspelosta kärsii kuudesta kymmeneen prosenttia raskaana olevista naisista (Saisto ym., 2002). Interventiossa hyödynneteään CBT-tekniikoita.

Raskaana olevat synnytystä pelkäävät ensiodottajat. Poissulkukriteereitä olivat vakavat psykiatriset ongelmat, itsemurhariski, vakavat päihdeongelmat.

Nyyttiryhmä-menetelmä perustuu useisiin näyttöön perustuviin menetelmiin kuten psykoedukaatioon, ryhmän terapeuttiseen vaikutukseen (vertaistuki), kehotietoisuuden ja itsesäätelykeinojen vahvistamiseen ryhmässä.

Menetelmä on puolistrukturoitu ryhmähoitomalli. Ryhmään hakeudutaan neuvolan lähetteellä äitiyspoliklinikan kautta. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa ennen synnytystä ja kerran synnytyksen jälkeen. Jokaisella tapaamisella on oma psykoedukatiivinen sisältönsä ja jokaisella tapaamisella tehdään kehotietoisuusharjoitus (tarkemmat sisällöt esim. Salmela-Aro ym., 2011; Toivanen, Saisto & Rouhe, 2010). Keskustelun tavoitteena on luottamuksellinen tunteiden jakaminen, vertaistuen hyödyntäminen ja huomio yhteyden vahvistamisessa omaan kehoon, tunteisiin ja vauvan kokemukseen. Menetelmän sisällön ovat tuottaneet ja kehittäneet Riikka Airo (os. Toivanen) ja Maiju Tokola

Nyyttiryhmästä on julkaistu samalta tutkimusryhmältä kolme vertaisarvioitua tutkimusartikkelia satunnaistetulla vertaistutkimusasetelmalla pohjautuen samaan aineiston keruuseen (Rouhe ym., 2013; Rouhe ym., 2015 ja Salmela-Aro ym., 2011). Artikkeleissa on tutkittu Nyyttiryhmän vaikuttavuutta synnytysvalmiuteen, äitiyden vahvistumiseen (Salmela-Aro ym., 2011), synnytystapaan (luonnollinen synnytys vs keisarin leikkaus), myönteiseen synnytyskokemukseen (DSS) (Rouhe ym., 2013), äitiyteen sopeutumiseen ja synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin sekä traumaoireisiin (Rouhe ym., 2015). Ensisijaisen vasteen, synnytysvalmiuden, mittarina käytettiin validoimatonta 14 kysymyksestä koostuvaa asteikkoa (Salmela-Aro ym., 2011). Salmela-Aron ja Rouheen tuoreimmassa julkaisussa käytettiin kolmea mittauspistettä; ennen-/alku-, jälkeen- ja seurantamittaus. Rouheen (2015) tutkimuksessa alkumittaus järjestettiin keskiraskaudessa (raskausviikolla 18–22), jälkeen-mittaus viimeisen kolmanneksen lopussa (raskausviikolla 34–38). Salmela-Aron tutkimuksessa jälkeen-mittaus oli kuukautta ennen synnytystä. Kummassakin artikkelissa seurantamittaus oli kolme kuukautta synnytyksen jälkeen. Rouheen ja kollegoiden aikaisemmassa artikkelissa käytettiin kahta mittaispistettä eli ennen–jälkeen-asetelmaa.

Taulukko 1. Nyyttiryhmää koskevat satunnaistetut vertailututkimukset.

s = satunnaistettu, m = mukana

Latenttien kasvukäyrämallien mukaan (esim. Aunola ym., 2004; Leskinen, 2005 ja Parrila ym., 2005) Nyyttiryhmä paransi ensisynnyttäjien valmiutta synnytykseen (vakioimaton estimaatti = 0,27 keskihajonnalla 0,09, p < 0,01), mikä puolestaan vahvisti äitiyttä (0,41 (0,18), p < 0,05) (Salmela-Aro ym., 2011). Menetelmällä ei ollut suoraa yhteyttä äitiyden vahvistamiseen, vaan yhteys kulki synnytysvalmiuden kautta (0,11 (0,05), p < 0,05). Täten synnytysvalmius toimi menetelmän (pelon vähentymisen) ja myönteisen äitiyden välittävänä tekijänä. Efektikoot olivat pieniä tai enintään keskisuuria (Cohen, 1992). Malli oli vakioitu alkumittaushetken (raskaana olevan naisen) iällä, työstatuksella, koulutustasolla, siviilisäädyllä, synnyinpaikalla, masennusoireilla ja aviotyytyväisyydellä.

Kuvio 1. Yksinkertaistettu kuvio Nyyttiryhmän vaikuttavuudesta synnytysvalmiuteen ja äitiyden vahvistumiseen. Vakioimattomat estimaatit, keskihajonnat ja p-arvot ilmoitettu kuviossa. Malli on vakioitu alkumittaushetken (raskaana olevan naisen) iällä, työstatuksella, koulutustasolla, siviilisäädyllä, synnyinpaikalla, masennusoireilla ja aviotyytyväisyydellä.

Nyyttiryhmällä oli myös vaikutusta synnytystapaan (Rouhe ym., 2013). Ryhmään osallistuneilla alatiesynnytys oli yleisempää (65,6 %) verrattuna verrokkiryhmän naisiin (47,2 %), jotka eivät olleet osallistuneet Nyyttiryhmään raskausaikana (p = 0,014). Alatiesynnytys oli yleisempää myös hoitoaieanalyysin mukaan eli niillä naisilla, jotka oli alun perin satunnaistettu Nyyttiryhmään (64,4 %)) verrattuna verrokkiryhmän naisiin (47,5 %, p < 0,005). Yhteenvetona voidaan todeta, että tulokset olivat vaikuttavia synnytystapaan katoanalyysista huolimatta ja vahvisti täten tulosten merkittävyyttä.

Lisäksi Nyyttiryhmällä oli vaikutusta tyytyväisyyteen eli myönteiseen synnytyskokemukseen (Rouhe ym., 2013). On huomioitava, että synnytystavan valintaan vaikuttavat myös monet muut synnytystilanteeseen vaikuttavat tekijät kuten äidin fysiologiset rakenteet ja vauvan vointi. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma ison otoksen satunnaistetussa vertailevassa kokeessa. Tyytyväisyys (36,1 %) oli suurempaa Nyyttiryhmään osallistuneilla naisilla verrokkinaisiin (22,8 %) verrattuna hoitoaieanalyysissa (satunnaistuissa ryhmissä, ei osallistuvien naisten kesken) (p = 0,04).

Rouheen ja kollegoiden (2015) mukaan Nyyttiryhmällä oli vaikutusta äitiyteen sopeutumiseen, synnytyskokemukseen ja synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin. Nyyttiryhmän vaikutus oli keskisuurta äitiyteen sopeutumiseen (maternal adjustment) (efektikoko d = 0,51; p = 0,001), pientä synnytyskokemukseen (efektikoko d = 0,35; p = 0,016) ja synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin (efektikoko d = 0,28; p = 0,04).

Koulutus kestää kaksi työpäivää. Työpäivien lisäksi koulutus sisältää yhden havainnoidun ryhmäprosessin sekä omia työnohjattuja ryhmäprosesseja. Koulutuksen vaatimuksen on psykologin tai psykoterapeutin tutkinto. Lisäksi vaaditaan ryhmätyöosaamista ja varhaisen vuorovaikutuksen terapian osaamista. Koulutus antaa valmiudet ohjata Nyyttiryhmää aluksi työnohjauksen alaisena.

Koulutuksia järjestetään tarvittaessa.

Ei tietoa kustannusvaikuttavuudesta.

Nyyttiryhmä-interventio on käytössä HUS Naistensairaalassa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Nyyttiryhmän osallistuneiden äitien tyytyväisyyttä menetelmään on tutkittu Saiston ja kollegoiden tutkimuksessa (2006). Interventioryhmän naiset ottivat menetelmän hyvin vastaan ja kokivat sen hyödyllisenä. Interventioryhmän äidit arvioivat menetelmän hyödyllisyyden suureksi (8,5) asteikolla 1–10, jossa 1 tarkoitti ei apua lainkaan ja 10 enimmäishyöty.