Vahvuutta vanhemmuuteen

Suomalaiset vauvaperheet ovat monissa yhteyksissä ilmaisseet saavansa liian vähän sosiaalista tukea ja kaipaavansa lisää sekä ammattilais- että vertaistukea (esim. ^[1]). Toisaalta on todettu, että sosiaalisen tuen puute on vanhemmuutta vahingoittava tekijä ^[2]. Vanhemmuuteen kohdentuvalla tuella tai sen puutteella on tärkeä merkitys paitsi vanhempien itsensä kannalta myös lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen edistämällä lapsen ja vanhemman myönteistä vuorovaikutusta ja vahvistamalla ensimmäisen lapsensa saaneiden vanhempien mentalisaatiokykyä. Mitä parempi mentalisaatiokyky vanhemmalla on, sitä enemmän lapsi saa osakseen ymmärtävää, hänen kasvuaan ja kehitystään tukevaa hoivaa ja huolenpitoa. Vanhemman riittävän hyvä mentalisaatiokyky auttaa häntä hahmottamaan lapsen näkökulmaa erityisesti eteen tulevissa hankalissa tilanteissa ja toimimaan niissä sensitiivisesti ja rauhallisesti sekä näkemään myös oman toimintansa vaikutus lapseen ^[3][4][5].

Perheryhmämalli on kehitetty Yalen yliopiston Parents First -ohjelman pohjalta. Mallin keskeiset taustateoriat ja käsitteet ovat kiintymyssuhdeteoria, mentalisaatioteoria sekä reflektiivinen kyky. ^[6][7][8].

vauvaikaiset, perheet, vanhemmat

Perheryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille pienten vauvojen vanhemmille, mutta se soveltuu myös muille vauvaperheille.

Perheryhmien tavoitteena on

• vahvistaa vanhempien mentalisaatiokykyä
• vahvistaa kummankin vanhemman vuorovaikutussuhdetta lapseen
• vahvistaa tasavertaista vanhemmuutta
• tukea vanhempien parisuhdetta lapsen syntymän jälkeisessä muutoksessa
• lisätä koko perheen kokemaa hyvinvointia
• vahvistaa vanhempien keskinäisiä verkostoja

Ryhmän ohjaajina toimii työparina kaksi koulutettua kunnan työntekijää.

Perheryhmä:

• sisältää 8–12 teemallista kokoontumiskertaa ja toimii suljettuna ryhmänä
• vanhemmat rekrytoidaan neuvolan perhevalmennuksen kautta siten, että perhevalmennukseen osallistuville vanhemmille tarjotaan mahdollisuus jatkaa tapaamisia vauvan syntymän jälkeen, tai vanhemmille tiedotetaan perheryhmästä neuvolassa ja muissa perhepalveluissa
• alkaa kun vauva on n. 3–4 kuukauden ikäinen
• ryhmät kokoontuvat n. joka toinen viikko ja tapaamiset kestävät n. 1,5–2 tuntia, sisältäen yhteisen välipalahetken
• sopiva ryhmäkoko on n. 4–6 perhettä
• ryhmätapaamisten runko: yhteinen välipalahetki, keskustelua kotitehtävästä, ryhmäkeskusteluun johdatteleva teeman pohjustus, keskustelua päivän teemasta, kotitehtävän antaminen ja sen idean aukaiseminen, yhteinen lopetus

Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmämallista on meneillään korkealaatuinen seurantatutkimus, jonka tuloksia ei ole vielä julkaistu ^[8]. Tutkimuksessa Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien vaikuttavuutta arvioidaan vertaamalla interventioryhmien perheitä (n = 200 perhettä) ja kontrolliryhmien perheitä (n = 1000 perhettä) toisiinsa (matched case control).

Tutkimuksen hypoteesit ovat:
1. hypoteesi: Kontrolliryhmän vanhempiin verrattuna interventioon osallistuneissa perheissä: 1) vanhemmuus koetaan vähemmän stressaavana ja mielikuva lapsesta on positiivisempi, 2) vanhemmat voivat psyykkisesti ja fyysisesti paremmin, 3) vanhemmat ovat tyytyväisempiä parisuhteeseensa, 4) vanhemmat kokevat paremmin voivansa vaikuttaa elämäänsä ja sen laatuun, 5) lasten terveys on parempi, 6) lasten kehitys on edennyt paremmin.

2. hypoteesi: Mentalisaatio toimii välittävänä tekijänä vanhemman ja lapsen parempaan vointiin Tulosmuuttujia mittaan kansainvälisesti tunnetuilla lomakemittareilla: Masennusoireet (EPDS); Parisuhdetyytyväisyys (IMS); Reflektiivinen kyky (PRFQ); Koherenssi (SOC); Kokemukset omista vanhemmista (PBI); Vanhemmuuteen liittyvä stressiä (Sw-PSI); Lapsen kehitys (BITSEA); Mielikuvat vauvasta.

Parhaillaan on lisäksi käynnissä kvalitatiivinen tutkimus (systemaattinen temaattinen analyysi) perheryhmään osallistuneiden vanhempien kokemista hyödyistä (n = 550, 367 äitiä ja 183 isää ^[9]).

Varsinainen vaikuttavuustutkimus on vielä kesken, eikä tuloksia ole saatavissa.

Vanhemmilta kerätyn palautteen mukaan voidaan kuitenkin todeta, että sekä äidit että isät kokivat itseluottamuksena kasvaneen vanhempana. 89 prosenttia äideistä ja 79 prosenttia isistä kertoo pohtivansa ryhmän myötä enemmän oman toimintansa vaikutusta lapseen ^[10]. Myös alustavat tulokset vanhempien avovastausten systemaattisesta analyysista viittaavat siihen, että interventiolla on positiivisia vaikutuksia vanhempien mentalisaatiokykyyn ^[9].

Vahvuutta vanhemuuteen koulutuksia on saatavilla sekä suomeksi (järjestäjänä MLL) että ruotsiksi (järjestäjänä Folkhälsan). Perheryhmän ohjaajakoulutus sisältää teoriaa mentalisaatiosta ja reflektiivisestä kyvystä sekä reflektiivisen työotteen soveltamista käytäntöön ja perheryhmien ohjaamiseen. Menetelmät ovat monipuoliset (mm. manuaalin ja harjoitusten läpikäyntiä, tehtäviä, päiväkirja, koulutuskokonaisuuden jälkeen vapaaehtoiset jatkokoulutuspäivät). Koulutuskokonaisuus sisältää perusjakson (yhteensä 4 päivää), perheryhmän ohjausta 8–12 kertaa ja 3 syventävää koulutuspäivää perheryhmäohjauksen aikana.

• Lähiopetus, 1 pv: Teoria ja käytäntö vuorottelevat
• Lähiopetus, 1 pv: Teorian soveltaminen perheryhmäohjauksessa
• Perheryhmäohjaus 8–12 kertaa työparin kanssa
• Syventävät koulutuspäivät ryhmänohjauksen aikana

Koulutukseen osallistuneilta työntekijöiltä kerätään myös itsearviointi sekä ennen että jälkeen koulutuksen, myös koulutuspalaute kerätään.

 

MLL:n tai Folkhälsanin perheryhmän ohjaajakoulutukseen voi hakea kunnan lapsi- ja perhetyön ammattilainen, jolla on sosiaali-, terveys tai kasvatusalan koulutus. Lisäksi edellytetään kokemusta perheiden tai vanhempien kanssa työskentelystä ja ryhmien ohjaamisesta. MLL kouluttaa suomenkieliset perheryhmän ohjaajat ja Folkhälsan vastaa ruotsinkielisten ohjaajien koulutuksesta.

MLL:n järjestää tilauksesta maksullisia Vahvuutta vanhemmuuteen® -koulutuksia kuntien ja järjestöjen työntekijöille ja Folkhälsan ruotsiksi vastaavanlaisia Föräldraskapet Främst koulutuksia. Tilaajalle aiheutuu menoja myös työntekijöiden matkakustannuksista koulutuspäiviin, riittävän työaikaresurssin osoittamisesta toiminnan käynnistämiseen sekä perheryhmämallin edellyttämästä välipalatarjoilusta.

Ei tutkimustietoa kustannustehokkuudesta.

Sovitettu suomalaiseen perhe- ja neuvolajärjestelmään, käyttökokemusta runsaasti. Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmiin on osallistunut yli 1400 vauvaa, 1200 isää ja 1400 äitiä noin 80 kunnassa eri puolilla Suomea. Koulutettujen työntekijöiden ja asiakkaiden palaute on ollut myönteistä, menetelmä koetaan tarpeellisena ja 98 % osallistuneista vanhemmista suosittelee perheryhmää muille vanhemmille.

Ryhmiin osallistuneilta kerätään palautetta webropol-lomakkeen kautta. Lomakkeessa kysytään sekä vanhempien kokemusta perheryhmän toteutuksesta että heidän kokemiaan perheryhmän vaikutuksia. Kysely sisältää sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä.