Vahvuutta vanhemmuuteen

Äiti ja vauva

Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli on kehitetty perhevalmennuksen jatkeeksi. Perheryhmämalli vahvistaa vauvaperheiden psykososiaalista tukea ja sopii suomalaiseen perhe- ja neuvolajärjestelmään. Tavoitteena on edistää lapsen ja vanhempien myönteistä vuorovaikutusta sekä vahvistaa vanhempien mentalisaatiokykyä. Lisäksi tavoitteena on muun muassa tukea vanhempien parisuhdetta, antaa perheille mahdollisuus tutustua toisiin vauvaperheisiin ja jakaa kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien perheiden kanssa. MLL on kehittänyt toimintamallin yhteistyössä Folkhälsanin kanssa.

Kokonaisarvio Info

Ei riittävää tutkimusnäyttöä
Tutkimus meneillään

Laatikko sisältää niin sanotun PICO-lausekkeen. PICO tulee englanninkielisistä sanoista:

  • P = populaatio; ryhmä, jota tutkitaan (population, patient)
  • I = interventio, tutkittava toimenpide, hoito, (intervention)
  • C = vertailuryhmä, vaihtoehtoinen menetelmä (comparison, control)
  • O = menetelmän tuottamat tulokset, seuraus (outcome)

PICO auttaa intervention tutkittujen vaikutusten selkeässä ja tarkassa kuvaamisessa. Se kertoo mistä interventiosta on kyse, millaisia tuloksia sillä saadaan, kenelle se on vaikuttava ja kehen verrattuna.

Sovellettavuus Suomeen Info

Vahva

Sovellettavuuden arviointiin vaikuttavat seuraavat osa-alueet: koulutus, koulutuksen saatavuus, kustannustehokkuus, soveltuvuus ja mittaaminen/arviointi

Lue koko menetelmäarvio

Esittely

Tausta

Suomalaiset vauvaperheet ovat monissa yhteyksissä ilmaisseet saavansa liian vähän sosiaalista tukea ja kaipaavansa lisää sekä ammattilais- että vertaistukea (esim. [1]). Toisaalta on todettu, että sosiaalisen tuen puute on vanhemmuutta vahingoittava tekijä [2]. Vanhemmuuteen kohdentuvalla tuella tai sen puutteella on tärkeä merkitys paitsi vanhempien itsensä kannalta myös lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen edistämällä lapsen ja vanhemman myönteistä vuorovaikutusta ja vahvistamalla ensimmäisen lapsensa saaneiden vanhempien mentalisaatiokykyä. Mitä parempi mentalisaatiokyky vanhemmalla on, sitä enemmän lapsi saa osakseen ymmärtävää, hänen kasvuaan ja kehitystään tukevaa hoivaa ja huolenpitoa. Vanhemman riittävän hyvä mentalisaatiokyky auttaa häntä hahmottamaan lapsen näkökulmaa erityisesti eteen tulevissa hankalissa tilanteissa ja toimimaan niissä sensitiivisesti ja rauhallisesti sekä näkemään myös oman toimintansa vaikutus lapseen [3][4][5].

Perheryhmämalli on kehitetty Yalen yliopiston Parents First -ohjelman pohjalta. Mallin keskeiset taustateoriat ja käsitteet ovat kiintymyssuhdeteoria, mentalisaatioteoria sekä reflektiivinen kyky. [6][7][8].

Kohderyhmä

vauvaikaiset, perheet, vanhemmat

Kohderyhmän kuvaus

Perheryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille pienten vauvojen vanhemmille, mutta se soveltuu myös muille vauvaperheille.

Menetelmän kuvaus

Perheryhmien tavoitteena on

  • vahvistaa vanhempien mentalisaatiokykyä
  • vahvistaa kummankin vanhemman vuorovaikutussuhdetta lapseen
  • vahvistaa tasavertaista vanhemmuutta
  • tukea vanhempien parisuhdetta lapsen syntymän jälkeisessä muutoksessa
  • lisätä koko perheen kokemaa hyvinvointia
  • vahvistaa vanhempien keskinäisiä verkostoja

Ryhmän ohjaajina toimii työparina kaksi koulutettua kunnan työntekijää.

Perheryhmä:

  • sisältää 8–12 teemallista kokoontumiskertaa ja toimii suljettuna ryhmänä
  • vanhemmat rekrytoidaan neuvolan perhevalmennuksen kautta siten, että perhevalmennukseen osallistuville vanhemmille tarjotaan mahdollisuus jatkaa tapaamisia vauvan syntymän jälkeen, tai vanhemmille tiedotetaan perheryhmästä neuvolassa ja muissa perhepalveluissa
  • alkaa kun vauva on n. 3–4 kuukauden ikäinen
  • ryhmät kokoontuvat n. joka toinen viikko ja tapaamiset kestävät n. 1,5–2 tuntia, sisältäen yhteisen välipalahetken
  • sopiva ryhmäkoko on n. 4–6 perhettä
  • ryhmätapaamisten runko: yhteinen välipalahetki, keskustelua kotitehtävästä, ryhmäkeskusteluun johdatteleva teeman pohjustus, keskustelua päivän teemasta, kotitehtävän antaminen ja sen idean aukaiseminen, yhteinen lopetus

Tutkimusnäyttö

Tutkimusnäytön aste

Ei tietoa, tutkimus meneillään

Tutkimus

Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmämallista on meneillään korkealaatuinen seurantatutkimus, jonka tuloksia ei ole vielä julkaistu [8]. Tutkimuksessa Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien vaikuttavuutta arvioidaan vertaamalla interventioryhmien perheitä (n = 200 perhettä) ja kontrolliryhmien perheitä (n = 1000 perhettä) toisiinsa (matched case control).

Tutkimuksen hypoteesit ovat:
1. hypoteesi: Kontrolliryhmän vanhempiin verrattuna interventioon osallistuneissa perheissä: 1) vanhemmuus koetaan vähemmän stressaavana ja mielikuva lapsesta on positiivisempi, 2) vanhemmat voivat psyykkisesti ja fyysisesti paremmin, 3) vanhemmat ovat tyytyväisempiä parisuhteeseensa, 4) vanhemmat kokevat paremmin voivansa vaikuttaa elämäänsä ja sen laatuun, 5) lasten terveys on parempi, 6) lasten kehitys on edennyt paremmin.

2. hypoteesi: Mentalisaatio toimii välittävänä tekijänä vanhemman ja lapsen parempaan vointiin Tulosmuuttujia mittaan kansainvälisesti tunnetuilla lomakemittareilla: Masennusoireet (EPDS); Parisuhdetyytyväisyys (IMS); Reflektiivinen kyky (PRFQ); Koherenssi (SOC); Kokemukset omista vanhemmista (PBI); Vanhemmuuteen liittyvä stressiä (Sw-PSI); Lapsen kehitys (BITSEA); Mielikuvat vauvasta.

Parhaillaan on lisäksi käynnissä kvalitatiivinen tutkimus (systemaattinen temaattinen analyysi) perheryhmään osallistuneiden vanhempien kokemista hyödyistä (n = 550, 367 äitiä ja 183 isää [9]).

Vaikuttavuusnäyttö

Vaikuttavuusnäytön aste

Ei tietoa

Vaikuttavuus

Varsinainen vaikuttavuustutkimus on vielä kesken, eikä tuloksia ole saatavissa.

Vanhemmilta kerätyn palautteen mukaan voidaan kuitenkin todeta, että sekä äidit että isät kokivat itseluottamuksena kasvaneen vanhempana. 89 prosenttia äideistä ja 79 prosenttia isistä kertoo pohtivansa ryhmän myötä enemmän oman toimintansa vaikutusta lapseen [10]. Myös alustavat tulokset vanhempien avovastausten systemaattisesta analyysista viittaavat siihen, että interventiolla on positiivisia vaikutuksia vanhempien mentalisaatiokykyyn [9].

Sovellettavuus

Koulutus

Vahvuutta vanhemuuteen koulutuksia on saatavilla sekä suomeksi (järjestäjänä MLL) että ruotsiksi (järjestäjänä Folkhälsan). Perheryhmän ohjaajakoulutus sisältää teoriaa mentalisaatiosta ja reflektiivisestä kyvystä sekä reflektiivisen työotteen soveltamista käytäntöön ja perheryhmien ohjaamiseen. Menetelmät ovat monipuoliset (mm. manuaalin ja harjoitusten läpikäyntiä, tehtäviä, päiväkirja, koulutuskokonaisuuden jälkeen vapaaehtoiset jatkokoulutuspäivät). Koulutuskokonaisuus sisältää perusjakson (yhteensä 4 päivää), perheryhmän ohjausta 8–12 kertaa ja 3 syventävää koulutuspäivää perheryhmäohjauksen aikana.

  • Lähiopetus, 1 pv: Teoria ja käytäntö vuorottelevat
  • Lähiopetus, 1 pv: Teorian soveltaminen perheryhmäohjauksessa
  • Perheryhmäohjaus 8–12 kertaa työparin kanssa
  • Syventävät koulutuspäivät ryhmänohjauksen aikana

Koulutukseen osallistuneilta työntekijöiltä kerätään myös itsearviointi sekä ennen että jälkeen koulutuksen, myös koulutuspalaute kerätään.

Koulutuksen saatavuus

MLL:n tai Folkhälsanin perheryhmän ohjaajakoulutukseen voi hakea kunnan lapsi- ja perhetyön ammattilainen, jolla on sosiaali-, terveys tai kasvatusalan koulutus. Lisäksi edellytetään kokemusta perheiden tai vanhempien kanssa työskentelystä ja ryhmien ohjaamisesta. MLL kouluttaa suomenkieliset perheryhmän ohjaajat ja Folkhälsan vastaa ruotsinkielisten ohjaajien koulutuksesta.

MLL:n järjestää tilauksesta maksullisia Vahvuutta vanhemmuuteen® -koulutuksia kuntien ja järjestöjen työntekijöille ja Folkhälsan ruotsiksi vastaavanlaisia Föräldraskapet Främst koulutuksia. Tilaajalle aiheutuu menoja myös työntekijöiden matkakustannuksista koulutuspäiviin, riittävän työaikaresurssin osoittamisesta toiminnan käynnistämiseen sekä perheryhmämallin edellyttämästä välipalatarjoilusta.

Kustannustehokkuus

Ei tutkimustietoa kustannustehokkuudesta.

Soveltuvuus

Sovitettu suomalaiseen perhe- ja neuvolajärjestelmään, käyttökokemusta runsaasti. Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmiin on osallistunut yli 1400 vauvaa, 1200 isää ja 1400 äitiä noin 80 kunnassa eri puolilla Suomea. Koulutettujen työntekijöiden ja asiakkaiden palaute on ollut myönteistä, menetelmä koetaan tarpeellisena ja 98 % osallistuneista vanhemmista suosittelee perheryhmää muille vanhemmille.

Mittaaminen ja arviointi

Ryhmiin osallistuneilta kerätään palautetta webropol-lomakkeen kautta. Lomakkeessa kysytään sekä vanhempien kokemusta perheryhmän toteutuksesta että heidän kokemiaan perheryhmän vaikutuksia. Kysely sisältää sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä.

Viitteet

  1. Häggman-Laitila A. (2003). Early support needs of Finnish families with small children. Journal of Advanced Nursing, 41, 595–606. Linkki viitteeseen
  2. Leahy-Warren, P., McCarthy, G. & Corcoran, P. (2012). First-time mothers: social support, maternal parental self-efficacy and postnatal depression. Journal of Clinical Nursing, 3-4, 388–397. Linkki viitteeseen
  3. Viinikka, A., Sourander, J. & Oksanen, E. (2014a). Reflektiivinen työote. Teoksessa A. Viinikka (toim.), Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa (s. 67–74). Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
  4. Viinikka, A., Sourander, J. & Oksanen, E. (2014b). Reflektiivinen työote perheryhmän ohjaamisessa. Teoksessa A. Viinikka (toim.), Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa (s. 97–120). Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
  5. Viinikka, A., Sourander, J. & Oksanen, E. (2014c). Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä. Teoksessa A. Viinikka (toim.), Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa (s.121–141). Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
  6. Fonagy P., Steele H., Moran G., Steele M. & Higgitt A (1991). The capacity for understanding mental states: The reflective self in parent and child and its significance for security of attachment. Infant Mental Health Journal 13, 200–217. Linkki viitteeseen
  7. Slade, A., Sadler, L., DeDios-Kenn, C., Webb, D., Currier-Ezepchick, J. & Mayes, L. (2005). Minding the baby: a reflective parenting programme. Psychoanal Study of the Child, 60, 74–100. Linkki viitteeseen
  8. Kalland, M., Fagerlund, Å., von Koskull, M. & Pajulo, M. (2015). Families First: the development of a new mentalization-based group intervention for first-time parents to promote child development and family health. Primary Health Care Research & Development, 17, 3–17. Linkki viitteeseen
  9. Sourander, J., Kalland, M., & Laakso, M-L. (2016). Mentalization-based Families First intervention for first-time parents. A qualitative study of parents’ perspective. Käsikirjoitus valmisteilla.
  10. Sourander, J., Oksanen, E., & Viinikka, A. (2016). Mentalisaatioteoriaan perustuva Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli ja vanhempien kokemuksia perheryhmästä. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 26, 52–64. Linkki viitteeseen