VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä

Lapsen huostaanotto on lähes poikkeuksetta lapsen biologisille vanhemmille kriisi, josta yksin selviäminen koetaan vaikeaksi ^[1]. Myös lastensuojelun ammattilaiset ovat tuoneet esiin pitävänsä tärkeänä, että lapsen sijoituksen kokeville vanhemmille olisi tarjolla nykyistä enemmän tukea ja oikeanlaisia palveluita ^[2]. Huostaanoton jälkeisen vanhemmuuden tukemisen tarpeellisuus on tunnustettu vuonna 2008 voimaan tulleessa lastensuojelulaissa, jossa mainitaan lapsen vanhemman asiakassuunnitelma, johon tulee kirjata toimenpiteet vanhemman tukemisesta. Yksi merkittävä vanhempien tukimuoto on vertaistukitoiminta.

Huostaanotettujen lasten vanhemmille tarkoitetut vertaistukiryhmät saivat alkunsa Jyväskylässä Sininauhaliiton Eevan perhehankkeessa (2002–2005) Naistalotoiminnan yhteydessä. Vertaistukiryhmämenetelmää on sen jälkeen käytetty ja kehitetty eri tahoilla esimerkiksi Jyväskylän seudulla Perhepolku-projektissa ja Kaste-hankkeessa sekä Nuorten Ystävien eri toimipisteissä. Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitossa ryhmänohjaajien kouluttaminen ja menetelmän testaus aloitettiin vuonna 2006 ensimmäisessä VOIKUKKIA-hankkeessa.

Eri-ikäisten huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten vanhemmat.

Ryhmien sisältö perustuu strukturoituun malliin, mutta siinä on paljon tilaa myös ryhmään osallistujien tarpeista nouseville aiheille. Ohjaajien tehtävänä on mahdollisuuksien mukaan toteuttaa vanhempien toiveita, mutta huolehtia samalla, että ryhmäprosessi etenee ja voimaantumisen kannalta tärkeät asiat ehditään käsitellä ^[3]. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa huostaanoton aiheuttaman kriisin eri vaiheet, huostaanoton aiheuttamat tunteet ja reaktiot itsessä ja lapsessa sekä niiden käsittely.

Ohjaajina toimii kaksi ammatillista VOIKUKKIA-koulutuksen saanutta ohjaajaa. Useimmilla paikkakunnilla mukana myös koulutettu vertaisohjaaja: vanhempi, joka on itse kokenut lapsensa sijoituksen/huostaanoton, käynyt vertaistukiryhmässä ja kouluttautunut tukemaan muita.

Ryhmä kootaan yleensä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden avulla mutta myös ilmoituksien ja voikukkia.fi- sivustoa hyödyttäen (www.voikukkia.fi). Ohjaajat haastattelevat kaikki ryhmästä kiinnostuneet vanhemmat ja tarvittaessa ohjaavat muihin tukipalveluihin. Ryhmä on suljettu ja sopii itse säännöistään luottamuksen syntymiseksi ja säilymiseksi. Ryhmä tapaa noin 10 kertaa, 2–2,5h/kerta. Pienryhmän koko on 4–6 henkilöä, maksimimäärä 8 osallistujaa.

VOIKUKKIA-toiminnan puitteissa pyritään vertaisryhmien lisäksi kouluttamisen ja tiedottamisen kautta motivoimaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä kehittämään osaamistaan ja oman alansa työkenttää siten, että huostaanotettujen lasten vanhempien tarpeet tulisivat kohdatuksi. Vaikuttamisessa ja kehittämisessä ovat tärkeässä roolissa kokemusasiantuntijat.

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmämenetelmästä ei vielä ole varsinaista tutkimuksellista näyttöä. Pirkko Mannisen AMK-tutkinnon näyttötyössä ^[4] 21 ryhmiin osallistunutta vanhempaa arvioi kokemuksiaan mallista kyselykaavakkeen pohjalta. Eriksson & Heikkinen ^[5] haastattelivat opinnäytetyöhönsä neljää VOIKUKKIA-ryhmiin osallistunutta vanhempaa. Lisäksi parhaillaan on yksi VOIKUKKIA-ryhmätoimintaan liittyvä opinnäytetyö tekeillä, aineistona tutkimuksessa ovat osallistujien haastattelut ja ryhmäpalautteet.

Varsinaista vaikuttavuustutkimusta työmenetelmästä ei toistaiseksi ole tehty.

Mannisen (2015) opinnäytetyössä 21 vanhemmasta 86 prosenttia koki ryhmän lisänneen heidän voimaantumistaan ja osallistumistaan. Osallistujilta kerätyiltä palautteissa (2014–2015) vanhempien kokemukset ryhmästä näyttäytyvät positiivina, ja osallistujat mm. kuvaavat saaneensa ryhmästä voimaantumisen kokemuksia, tukea lapsen huostaanoton/sijoituksen jälkeisen kriisin käsittelyyn. Eriksson & Heikkinen (2018) haastattelemat vanhemmat raportoivat niin ikään kokeneensa ryhmän tukea ja apua antavana, tunteiden läpikäyminen luottamuksellisessa ilmapiirissä mahdollisti vanhempien kokemuksen mukaan irtautumisen syyllisyyden ja häpeän tunteista.

Ryhmäpalautteiden perusteella vanhemmat ovat ryhmän jälkeen kokeneet hahmottavansa elämäntilannettaan sijoitetun lapsen vanhempana paremmin kuin ennen ryhmää, ja he raportoivat ymmärtävänsä itseään ja tunteitaan paremmin (ryhmäpalautteet 2014–2015).

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajien koulutus on nelipäiväinen (2 + 2 päivää). Koulutuksessa saa perustiedot keskeisistä ryhmässä käsiteltävistä teemoista ja valmiudet ryhmien ohjaamiseen. Koulutukseen liittyy ennakkotehtävänä VOIKUKKIA-Ohjaajan oppaan (Kivinen, Hägglund & Söderholm, 2012) lukeminen ja tehtävä, jossa osallistujat suunnittelevat oman ryhmän toteutuksen tai miten VOIKUKKIA-toimintaa on mahdollista saada käynnistettyä omalla paikkakunnalla.

Tavoitteena on, että kaikilla VOIKUKKIA-ryhmien ohjaajilla on yhteneväinen käsitys ryhmätoiminnan luonteesta, sisällöistä ja toteutustavoista, ja että kaikki ohjaajat sitoutuvat noudattamaan toimintaa ohjaavia valtakunnallisia periaatteita. Näin halutaan varmistaa, että kaikkialla, missä järjestetään VOIKUKKIA-ryhmiä, toiminta on samanlaista sisällöltään ja laadultaan.

Koulutuksen käyneet ohjaajat saavat oikeuden käyttää voikukkia.fi -sivuston materiaalipankkia, joka sisältää runsaasti tukimateriaalia ryhmien perustamiseen, markkinointiin, ohjaamiseen ja palautteen keräämiseen liittyen.

Ohjaajat voivat osallistua myös VOIKUKKIA-OhjaajaVerstaisiin, joita järjestetään 1–2 kertaa vuodessa alueellisesti. OhjaajaVerstaissa ohjaajat saavat tukea sekä toisil-taan että hankkeelta. He voivat suunnitella alueensa ryhmätoimintaa ja saada vinkkejä hyvistä käytännöistä sekä oppia toistensa työstä.

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajan koulutus on tarkoitettu sijoitettujen lasten vanhempien kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja VOIKUKKIA-ryhmän käyneille vanhemmille, jotka haluavat toimia vertaisohjaajina VOIKUKKIA-ryhmissä ammattilaisten työpareina. Koulutukseen osallistuvat ammattilaiset voivat olla kunnan, seurakunnan, järjestön tai yksityisen palveluntarjoajan palveluksessa. Koulutusryhmään mahtuu 20 osallistujaa. Koulutuksista kerätään palautetta.

Vertaistukiryhmien ohjaajien ja vertaisohjaajien koulutusta järjestää ja organisoi Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto yhdessä Sininauhaliiton kanssa VOIKUKKIA-verkostohankkeen toimesta. Koulutuksia järjestetään noin 4–5 vuodessa. Koulutuksen hinta on 360 € (Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton jäsenille) / 390 €. Lsiäksi vuosittain järjestetään 1–2 ohjaajakoulutusta tilauksesta organisaatioille, esim. lastensuojelulaitoksille, kunnille tai osaamiskeskuksille.

Ei tutkimustietoa kustannustehokkuudesta

Vertaistukimenetelmä on Suomen oloihin suunniteltu, ja se on noussut eri tahojen ja toimijoiden esiin nostamasta tarpeesta. Koulutettuja ohjaajia on eri puolilla Suomea 300, joista vertaisohjaajia 40 (tilanne 01/2019).

Vanhempien palautteita kootaan ryhmän jälkeen valtakunnallisesti Webropol-kyselylomakkeella, jotka vanhemmat täyttävät anonyymisti käytyään VOIKUKKIA-ryhmän. Palautteessa kysytään kokemuksia ryhmän käytännön järjestelyistä, ohjaajien toiminnasta, ryhmässä käsitellyistä teemoista ja vanhempien ryhmän myötä kokemista hyödyistä.