ABC-vanhemmuusryhmä

ABC-vanhemmuusryhmä on 3–12-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnattu ryhmämuotoinen interventio, jonka tavoitteena on edistää lasten terveyttä ja sen myönteistä kehitystä vahvistamalla lasten ja vanhempien välistä myönteistä kiintymyssuhdetta.

KokonaisarvioInfo

Kohtalainen dokumentoitu näyttö
Interventioon osallistuneiden vanhempien arvio omasta minäpystyvyydestä ja havainnointi lastensa terveydestä ja sen kehityksestä kasvoi kuuden kuukauden tarkastelujaksolla verrattuna kontrolliryhmän vanhempiin.

Laatikko sisältää niin sanotun PICO-lausekkeen. PICO tulee englanninkielisistä sanoista:

  • P = populaatio; ryhmä, jota tutkitaan (population, patient)
  • I = interventio, tutkittava toimenpide, hoito, (intervention)
  • C = vertailuryhmä, vaihtoehtoinen menetelmä (comparison, control)
  • O = menetelmän tuottamat tulokset, seuraus (outcome)

PICO auttaa intervention tutkittujen vaikutusten selkeässä ja tarkassa kuvaamisessa. Se kertoo mistä interventiosta on kyse, millaisia tuloksia sillä saadaan, kenelle se on vaikuttava ja kehen verrattuna.

Sovellettavuus SuomeenInfo

Vähäinen

Sovellettavuuden arviointiin vaikuttavat seuraavat osa-alueet: koulutus, koulutuksen saatavuus, kustannustehokkuus, soveltuvuus ja mittaaminen/arviointi

Lue koko menetelmäarvio

Esittely

Tausta

ABC-vanhemmuusryhmä (Föräldraträffarna ABC – Alla Barn i Centrum) on kehitetty Ruotsissa Tukholman kaupungin ja Karoliinisen instituutin psykologien yhteistyönä vuosina 2010–2011. Menetelmä perustuu tutkimustietoon lapsuuden mielenterveyden häiriöiden riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä. Menetelmän kehittämiseksi on kerätty tietoa vanhempien, potentiaalisten ryhmänohjaajien ja lasten toiveista ja tarpeista.

ABC-vanhemmuusryhmän perustana on tutkimusnäyttö sekä ammatillisesti ohjatut, vertaisnäkökulman sisältävät ryhmät, joiden toteutusta ohjaa käsikirja. Menetelmän taustalla on sosiaalisen oppimisen teorian mukainen ajatus siitä, että vanhemmat ovat lastensa esikuvia ja roolimalleja, ja että vanhempien käyttäytymisellä on keskeinen merkitys myönteisen suhteen luomisessa ja suhteen kehittymisessä. ABC-vanhemmuusryhmä on ensisijaisesti suunniteltu edistämään lasten psykososiaalista kehitystä, ei ehkäisemään tai vähentämään lasten käytöshäiriöitä.

Menetelmä sisältää käytöshäiriöiden ennaltaehkäisyssä tehokkaaksi todettuja komponentteja, koska universaalien vanhemmuusohjelmien osalta ei ole käytettävissä näyttöön perustuvaa tietoa vaikuttavista tekijöistä [1]. Näitä komponentteja ovat myönteisen kiintymyssuhteen tukeminen, aikalisän käyttämisen opettaminen vanhemmille, johdonmukaisen vanhemmuuden tärkeys sekä uusien taitojen harjoitteleminen lasten kanssa sekä ryhmätapaamisissa että kotona [2].

Kohderyhmä

leikki-ikaiset, alakouluikaiset, perheet, vanhemmat

Kohderyhmän kuvaus

Leikki-ikäiset, alakouluikäiset, lapsiperheet,  3–12-vuotiaiden lasten vanhemmat

Menetelmän kuvaus

ABC-vanhemmuusryhmä on universaali lasten terveyttä ja hyvinvointia edistävä menetelmä vanhemmille, joilla on 3–12-vuotiaita lapsia. Menetelmä koostuu neljästä, 2,5 tunnin mittaisesta, kahden viikon välein järjestettävästä ryhmätapaamisesta, joita ohjaavat koulutetut ABC-ohjaajat. Jokainen ryhmätapaaminen keskittyy johonkin vanhemmuuden teemaan – kiintymyksen osoittamiseen, läsnäoloon, esimerkkinä toimimiseen ja ratkaisujen etsimiseen arjen ristiriitatilanteisiin. Ryhmissä keskitytään myönteisen huomion antamiseen, lapsilähtöisyyteen ja myönteisen vanhemmuuden keinoihin. Ryhmätapaamiset sisältävät keskusteluita, rooliharjoituksia ja esimerkkivideoita. Vanhemmille järjestetään tapaaminen 2–3 kuukautta ohjelman päättymisen jälkeen. Tapaamisessa kerrataan ryhmätapaamisten sisältöjä ja käsitellään jotakin kolmesta aihepiiristä koskien sisaruksia, sukupuolia tai teini-ikäisyyttä.

Tutkimusnäyttö

Tutkimusnäytön aste

Kohtalainen

Tutkimus

Menetelmän pilottitutkimuksessa [3] tarkasteltiin 2–12-vuotiaiden lasten vanhempien (n = 104) kasvatusstrategioita ja minäpystyvyyttä (leikkiminen, empatia/ymmärrys, ohjaaminen, rajat, kyvykkyys, tietoisuus), tunteiden säätelyä sekä lapsen hyvinvointia (fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen, itsenäisyys, perhesuhteet) ennen ja jälkeen vanhemmuusryhmään osallistumisen sekä neljä kuukautta ryhmän päättymisen jälkeen. Tiedot kerättiin vanhempien täyttämistä kyselylomakkeista. Tutkimuksessa ei ollut kontrolliryhmää.

Ruotsissa 3­–12-vuotiaiden vanhemmille tehdyn satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen loppupäätelmä oli, että interventioryhmässä olleiden vanhempien (n = 317) minäpystyvyys (parental self-efficacy, PSE) ja lasten terveyden ja kehityksen havannointi (perception of children’s health and development, CHD) kasvoi kuuden kuukauden aikana verrattuna kontrollivanhempiin (n = 296) [4]. Tutkimuksessa vanhemmat täyttivät kyselyn ennen ohjelman alkua, kaksi viikkoa ohjelman päättymisen jälkeen ja kuuden kuukauden kuluttua ensimmäisestä mittauksesta. Kysely keskittyi tarkastelemaan vanhempien minäpystyvyyden ja lasten terveyden ja kehityksen havainnoinnin lisäksi vanhempien mielenterveyteen. Lapsen terveyteen ja kehitykseen liittyvät kysymykset kartoittivat vanhempien käsityksiä lasten fyysisestä terveydestä ja mielenterveydestä, emotionaalisesta kehityksestä, itsenäisyydestä, perhesuhteista ja sosiaalisesta kompetenssista. Tulokset saatiin käyttämällä monitasomallinnusta (multilevel linear modelling, MLM) toistaen. Efektiokokoa analysoitiin ŋ(eta toiseen) -menetelmällä, jonka raja-arvoina käytettiin seuraavia arvoja: 0,02 (pieni), 0,13 (keskitaso) ja 0,26 (suuri). Tuloksia tarkasteltiin myös muovaavien tekijöiden (moderator) – lapsen iän ja sukupuolen, vanhempien synnyinmaan, koulutustason, myönteisen mielenterveyden ja lasten lukumäärän – kautta. Mittarit vanhempien minäpysyvyyden (PSE) ja lapsen terveyden ja kehityksen mittaamiseen (CHD) luotiin tätä ohjelmaa varten yleisesti käytettyjen mittareiden pohjalta [3]. Maahanmuuttotaustainen kantaväestö osallistui seurantamittauksiin vähemmän verrattuna alkumittaukseen osallistuneisiin. Tällä saattaa olla yhteyttä tuloksiin.

Vaikuttavuusnäyttö

Vaikuttavuusnäytön aste

Vähäinen

Vaikuttavuus

Enebrink kollegoineen [3] havaitsi tilastollisesti merkitseviä muutoksia vanhemmuuden taidoissa ja minäpystyvyydessä (d = 0,32–0,51, p = 0,001–0,002), masennuksessa tai ahdistuneisuudessa (d = 0,26, p = 0,012) sekä lapsen fyysisen terveyden parantumisessa (d = 0,32, p = 0,002) ja itsenäisyyden lisääntymisessä (d = 0.46,
p = 0,001). Interventioryhmässä oli enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin verrokkiryhmässä. Tilastollisesti merkitseviä muutoksia ei havaittu lapsen psyykkisessä terveydessä, perhesuhteissa, vanhemman lapsen kanssa leikkimisessä eikä vanhemman itsesäätelyssä. Myönteiset muutokset olivat havaittavissa vielä neljän kuukauden seurantamittauksessa, lukuun ottamatta tiedostavaa vanhemmuutta koskevaa muutosta. Vanhemman yliopistokoulutus sekä vanhemman vahvistunut minäpystyvyys alku- ja loppumittausten välillä ennusti lapsen emotionaalista hyvinvointia neljän kuukauden seurantamittauksen kohdalla.

Ulfsdotterin [1] tutkimuksen tulosten mukaan interventioryhmän vanhempien minäpystyvyys (PSE) kasvoi (β = 24,1, 95% CI = 20,25−27,99, p < 0,001, ŋ= 0,18 (keskitaso)) verrattuna kontrolliryhmän vanhempiin kuuden kuukauden tarkastelujaksolla. Vastaavasti lapsen terveyden ja kehityksen havainnointi (CHD) parani vanhempien arvioimana tilastollisesti merkitsevästi enemmän interventioryhmässä kuin kontrolliryhmässä (β = 6,7, 95% CI =5,32–8,10, p < 0,001, ŋ= 0,15). Vanhempien myönteisen mielenterveyden havaittiin muovaavan (moderoivan) molempia päälöydöksiä. Vanhempien koulutustaso ja lapsilukumäärä moderoi vanhempien minäpystyvyyttä ja lasten ikä lasten terveyden ja kehityksen havainnointia. Perheet, joissa vanhemmat raportoivat heikommasta mielenterveydestä, joissa vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja, joissa oli enemmän kuin yksi lapsi, ja joissa lapset olivat iältään vanhempia, hyötyivät ryhmään osallistumisesta muita enemmän.

Sovellettavuus

Koulutus

ABC-vanhemmuusryhmää koskeva menetelmäkoulutus on kestoltaan neljä päivää. Koulutuksen kesto on pidentymässä tulevaisuudessa viisi päiväiseksi (vuoden 2020 tieto). Koulutuksen käytyään osallistuja voi toimia ABC-vanhemmuusryhmän ohjaajana. Koulutukseen sisältyy teoriaa muun muassa suojaavista tekijöistä ja riskitekijöistä, siinä käydään läpi eri ryhmäkertojen sisältö sekä tehdään erilaisia käytännön harjoituksia. Koulutukseen sisältyy myös työnohjauksellinen osuus, jossa voidaan käydä läpi osallistujien mieltä askarruttavia kysymyksiä.

Uusia ABC-ryhmäohjaajia voi kouluttaa henkilö, joka on suorittanut ABC-kouluttajakoulutuksen. Koulutus on kestoltaan neljä päivää. Koulutuksessa syvennetään teoriatietoa sekä koulutuksen aikana että kirjallisella tehtävällä käydään läpi ja harjoitellaan koulutuspäivien sisältöä. Koulutukseen kuuluu myös yhden koulutuksen pitäminen. Koulutusta videoidaan ja videot käydään läpi ohjaajan kanssa.

Koulutuksen saatavuus

Koulutusta ei ole tällä hetkellä saatavilla Suomessa (vuoden 2019 tieto). Koulutusta saatavilla vain Ruotsissa. Tukholman kaupunki omistaa oikeudet menetelmään ja keväästä 2017 alkaen Tukholman kaupungin ulkopuolella Ruotsissa tapahtuvan ABC-toiminnan hallinnoinnista ja menetelmän tutkimuksesta on vastannut Tukholman Karoliininen instituutti. Koulutusta on saatavilla Ruotsissa ruotsin kielellä.

Kustannustehokkuus

ABC-vanhemmuusryhmien kustannusvaikuttavuutta on tarkasteltu ruotsalaisessa kliinisen neurotieteen väitöskirjassa [4], jossa käytettiin useita aineistoja kustannusten laskemiseksi. Kustannukset jaettiin järjestämiseen liittyviin (esim. ohjaajien kouluttaminen ja siihen käytetty aika) ja toiminnallisiin (operating, esim. osallistujien rekrytointi, ryhmän käyttämät tilat) kustannuksiin. Vaikuttavuuden keskeisenä muuttujana käytettiin laatupainotteista elinvuotta (quality adjusted life-years, QALYs) sekä vanhemman arviota omasta ja lapsensa terveydentilasta intervention eri mittausajankohtina. Tutkimuksen tulokset olivat kustannusvaikuttavuuden osalta lupaavia, mutta lyhyen tarkastelujakson sekä aineistoihin liittyvien merkittävien epävarmuustekijöiden vuoksi eivät yleistettävissä.

Soveltuvuus

Suomessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry järjestää ABC-vanhemmuusryhmiä Uudenmaan alueella. Koulutettuja ABC-ryhmänohjaajia on Suomessa yhteensä lokakuuhun 2019 mennessä 14 henkeä, joista kaksi on pätevöitynyt kouluttamaan uusia ryhmänohjaajia.

ABC-käsikirja ja menetelmään liittyvä muu materiaali on saatavilla ruotsin kielellä, ja ne ovat koulutuksen käyneiden käytettävissä. Menetelmä on suunniteltu Ruotsin oloihin ja sen voidaan katsoa olevan hyvin sovellettavissa Suomeen.

Mittaaminen ja arviointi

Ruotsissa on kehitetty useita soveltuvia mittareita ABC-vanhemmuusryhmien vaikutusten mittaamiseksi ryhmä- ja yksilötasolla. Suomessa ryhmiä on toistaiseksi järjestetty muutamia eikä niiden osalta ole kerätty systemaattisesti palaute- tai vaikuttavuustietoa.

Viitteet

  1. Ulfsdotter, M., Enebrink, P. & Lindberg, L. (2014). Effectiveness of a universal health-promoting parenting program: a randomized waitlist-controlled trial of All Children in Focus. BMC Public Health 14, 1083. Linkki viitteeseen
  2. Kaminski, J., Valle, L., Filene, J. & Boyle, C. (2008). A meta-analytic review of components associated with parent training program effectiveness. Journal of Abnormal Child Psychology 36(4), 567–589. Linkki viitteeseen
  3. Enebrink, P., Danneman, M., Mattsson, V. B., Ulfsdotter, M., Jalliong, C. & Lindberg, L. (2014). ABC for parents: Pilot study of a universal 4-session program shows increased parenting skills, self-efficacy and child well-being. Journal of Child and Family Studies 24(7), 1917–1931. Linkki viitteeseen
  4. Ulfsdotter, M. (2016). Evaluation of a Swedish universal health-promoting parenting program: effectiveness, cost-effectiveness and predictors. Väitöskirja. Karoliininen Instituutti, Ruotsi. Linkki viitteeseen