FHille-ohjelma

FHille-ohjelmassa korostetaan leikin, hauskan ja mielekkään tekemisen sekä oppimisen välistä yhteyttä ja sitä kautta myönteisten oppimiskokemusten merkitystä. Päivittäiset sisällöt pohjautuvat valtakunnalliseen päivähoidon/esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Sisältöjä (esim. kielen kehitys, motorinen kehitys, sosiaaliset taidot, kokemukset myönteisestä vuorovaikutuksesta) käsitellään erilaisten lapsia kiinnostavien teemojen kautta. Ohjelma on kolmitasoinen ja uutta tasoa käsitellään 10 viikon ajan. Uusi taso perustuu aina aiempiin tasoihin syventäen aiemmin opittua.

Ohjelman taustalla ovat kehityspsykologiset teoriat, esimerkiksi Piaget’n ja Vygotskyn teoriat lapsen ja ajattelun kehityksestä. Ajatuksena on, että lasten kehitystä tulee vahvistaa monipuolisesti ja tukea erilaisia oppimisen muotoja ja reittejä. Taustalla ovat myös tutkimustulokset siitä, että kannustavalla kotiympäristöllä ja vanhempien osallisuudella voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten koulusuoriutumiseen. Lisäksi keskeisellä sijalla on perheen yhdessä toiminen sekä perheenjäsenten välisten suhteiden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Tavoitteena on tukea lapsen kouluvalmiuksia sekä luoda vanhemmille ja koko perheelle yhteisiä rutiineja koulunaloittamisen tueksi.

Ohjelma on suunnattu 5–6-vuotiaille lapsille ja perheille, joiden ajatellaan hyötyvän lisätuesta lapsen kouluvalmiuksien suhteen.

Ohjelmasta on kehitetty versio myös nuoremmille (4–5-vuotiaille) lapsille.

FHille on strukturoitu ohjelma, joka kestää 30 viikkoa. Ohjelma alkaa syyskuussa noin vuosi ennen koulunkäynnin aloittamista ja päättyy toukokuussa.   Vanhemmat varaavat joka arkipäivä noin 20 minuuttia ohjelman toimintoihin.  Perheiden osallistuminen ohjelmaan perustuu vapaaehtoisuuteen. Arviointi siitä soveltuuko ohjelma tietylle lapselle, tehdään neuvolassa/päivähoidossa/esikoulussa.

Ohjelman keskeiset osat ovat:

• Koordinaattori, joka vastaa ohjaajien koulutuksesta ja tuesta sekä ohjaajille ja perheille järjestettävästä ryhmätoiminnasta
• FHille-ohjaajat, jotka tapaavat perheet joka toinen viikko ja käyvät perheen kanssa läpi toiminnat ja harjoituksiin tarvittavat materiaalit.
• Kirjat, materiaalit ja toiminta 30 viikoksi, joiden avulla vanhemmat ja lapset työskentelevät kotona. Perheet saavat materiaalin ohjaajalta. Materiaali sisältää esimerkiksi oman tehtävävihkon jokaiselle viikolle sekä FHille-laatikon (erilaisia tarvikkeita työskentelyyn, esim. kyniä). Lisäksi ohjaaja tuo perheille tapaamisilla lisämateriaalia ja perhe saa lainaan seitsemän kirjaa. Materiaalit on suunniteltu tukemaan mm. kielellistä kehitystä, lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta, liikunnan iloa, ympäristön ja kulttuurin tuntemusta ja luovaa toiminta eri muodoissa.
• Joka 10. viikko ohjelmassa mukana olevat perheet ja ohjaajat tapaavat ja juhlistavat perheen mukanaoloa ohjelmassa. Lopuksi mukana olevat perheet saavat diplomit.

USA:ssa RCT-asetelmassa Baker ja kumppanit (1998) totesivat ensimmäisen tutkimuskohortin osalta, että lasten kognitiiviset taidot olivat interventioryhmässä Hippy-ohjelman loppumisen jälkeen kontrolliryhmää paremmat (d = 0,63). Muuttujaa ei mitattu vuoden seurannassa. Myös luokkaan sopeutuminen oli parempaa interventioryhmässä (d = 0,69) ja ero oli merkittävä vielä 12 kk seurannan jälkeen (d = 0,68). Koulusuoriutumisen osalta ainoa merkittävä ero ryhmien välillä löytyi 12 kk seurannassa, jossa Hippy-ryhmään osallistuneiden lukutaito oli kontrolliryhmää parempi (d = 0,75). Toisessa kohortissa tulokset eivät toistuneet eli interventio- ja kontrolliryhmät eivät eronneet mitattujen muuttujien osalta toisistaan. Tutkijoiden mukaan attritioanalyyseista ei löytynyt selitystä kohorttien välisille eroille.

Necoechean (2007) RCT-tutkimuksessa havaittiin Hippy-ryhmässä ryhmään osallistuneiden lasten kielellisen tuottamisen olevan vertailuryhmään verrattuna parempaa (efektikoko d= 0,34), muiden mitattujen taitojen osalta ei havaittu merkitseviä eroja. Vanhempien osallistuminen lasten kouluvalmiutta ja oppimista edistäviin aktiviteetteihin oli merkittävästi parempaa interventioryhmässä (efektikoko d = 0,87).

Tanskan sosiaalihallituksen tilaamassa selvityksessä (HippHopp) ohjelmaan osallistuneiden lasten taidot ja kyvyt (esim. kielen kehitys, motoriset taidot) kehittyivät myönteiseen suuntaan aikuisten arvioimana. Arvioinnin mukaan myös lasten keskittymiskyky tehtävissä parantui ohjelman myötä. Kielen kehityksen osalta erityisen positiivisia tuloksia saatiin niiden lasten kohdalla joiden äidinkieli ei ollut tanska. Myös ohjelmaan osallistuneet vanhemmat olivat tyytyväisiä ohjelmaan, erityisesti kotikäynteihin, toimintoihin ja materiaaleihin.

Edellämainittuja tutkimustuloksia ei voi suoraan soveltaa FHille-ohjelmaan, koska ohjelmien sisällöt poikkeavat olennaisilta osiltaan toisistaan.

Koulutukseen voivat hakea kaikki, jotka ovat siitä kiinnostuneita. Suurin osa osallistujista on ollut kasvattajia (erikoislastentarhanopettajia, lastentarhanopettajia), mukana on ollut myös muutamia äitejä.

Koulutus kattaa yhden kokonaisen päivän. Koulutuksesta vastaavat FHille-toiminnasta ja sen kehittämisestä Suomessa vastanneet asiantuntijat, kouluttajia on tällä hetkellä viisi. Alkuosa päivästä käsittelee FHillen teoreettista taustaa, osa menetelmän käytännön toteutusta ja materiaaleja. Hiljattain koulutukseen on osallistujien toiveesta sisällytetty myös case-työskentelyä esimerkkitapausten pohjalta. Osallistujat saavat koulutuksesta ohjelman suomalaisten kehittäjien laatimaa kirjallista materiaalia liittyen ohjelman toteutukseen.

Lisäksi ohjaajilla on 3–4 tapaamista vuoden aikana. Palautetta koulutuksesta kerätään sekä koulutuspäivän jälkeen muutamilla kysymyksillä että ohjaajien tapaamisilla vuoden aikana.

Koulutus on osallistujille ilmainen ja siihen voivat hakea kaikki kiinnostuneet niissä kunnissa, joissa FHilleä käytetään. Tällä hetkellä ohjaajakoulutuksen on käynyt yli 100 henkilöä.

Ei tutkimustietoa kustannustehokkuudesta.

FHille-ohjelmaa kokeillaan Suomessa Pohjanmaalla ja Folkhälsanin toimesta. Osallistuvia kuntia on 20. Närpiö ja Kristiinankaupunki hyödyntävät ohjelmaa myös maahanmuuttajaperheiden kanssa. Tähän mennessä ohjelmaan on osallistunut noin 400 perhettä.

Pilotin ajaksi Folkhälsan on koonnut viiteryhmän kuntien sivistystoimenjohtajista ja erityislastentarhanopettajista. Folkhälsan on palkannut hanketta varten koordinaattorin joka vastaa materiaalin muokkaamisesta ja kääntämisestä ruotsiksi, ohjaajien koulutuksesta sekä perheille suunnattujen ryhmätapaamisten järjestämisestä.

Ohjelman vaikutuksia arvioidaan palautekysymyksillä, jota kerätään ohjelman aikana ohjaajilta ja vanhemmilta 10 viikon välein. Vanhemmilta kysytään mm. yhteistyön sujumisesta ohjaajan kanssa sekä siitä miten odotukset ohjelman suhteen ovat toteutuneet. Kerätty palaute toimii työkaluna ohjelman kehittämisessä. Suunnitteilla on myös kerätä palautetta 1–2 vuotta sitten ohjelmaan osallistuneilta perheiltä.

Myös lapsilta on aloitettu keräämään palautetta heidän kokemuksistaan ohjelman jälkeen (mikä lapsista oli ohjelmassa kivaa, miten lapset kehittäisivät ohjelmaa). Lapsia tai heidän kouluvalmiuksiaan tai -suoriutumistaan ei testata osana ohjelmaa.