FHille-ohjelma

Lapsi katsoo kameraan

FHille on suomalainen kouluvalmiuksien tukemiseen kehitetty ohjelma. Ohjelmaa tarjotaan perheille, joiden ajatellaan hyötyvän valmistautumisesta koulun aloittamiseen liittyviin haasteisiin. Lähtökohtana on lapsen kouluvalmiuksien, sosiaalisten taitojen ja positiivisen minäkuvan vahvistaminen sekä vanhemmuuden tukeminen. FHille perustuu Israelissa Hebrew’n yliopistossa 1960-luvulla kehitettyyn Hippy- ohjelmaan (Home Instruction Program for Preschool Youngsters) ja tanskalaiseen Hippy-sovellukseen, HippHoppiin. Taustateoria, tavoitteet ja keskeiset toimintamuodot ovat vastaavat kuin Hippy-ohjelmassa, mutta sisältöön on tehty muutoksia, jotka huomioivat suomalaisen kulttuurin ja vaatimukset esimerkiksi opetussuunnitelmien suhteen. Toistaiseksi FHille-ohjelma toteutetaan ruotsiksi. Perheiden rekrytointi tapahtuu päivähoidon/esikoulun kautta. Ohjelma kestää 30 viikkoa ja siihen kuuluu toimintoja, joita vanhemmat toteuttavat yhdessä lastensa kanssa. Toimintoja ohjaavat FHille-koordinaattori ja FHille-ohjaajat. Lisäksi ohjelmaan kuuluu materiaalipaketti sekä ryhmätoimintaa.

KokonaisarvioInfo

Ei riittävää tutkimusnäyttöä
Menetelmä, jonka vaikutuksista ei toistaiseksi ole tietoa

Laatikko sisältää niin sanotun PICO-lausekkeen. PICO tulee englanninkielisistä sanoista:

  • P = populaatio; ryhmä, jota tutkitaan (population, patient)
  • I = interventio, tutkittava toimenpide, hoito, (intervention)
  • C = vertailuryhmä, vaihtoehtoinen menetelmä (comparison, control)
  • O = menetelmän tuottamat tulokset, seuraus (outcome)

PICO auttaa intervention tutkittujen vaikutusten selkeässä ja tarkassa kuvaamisessa. Se kertoo mistä interventiosta on kyse, millaisia tuloksia sillä saadaan, kenelle se on vaikuttava ja kehen verrattuna.

Sovellettavuus SuomeenInfo

Ei näyttöä sovellettavuudesta

Sovellettavuuden arviointiin vaikuttavat seuraavat osa-alueet: koulutus, koulutuksen saatavuus, kustannustehokkuus, soveltuvuus ja mittaaminen/arviointi

Lue koko menetelmäarvio

Esittely

Tausta

FHille-ohjelmassa korostetaan leikin, hauskan ja mielekkään tekemisen sekä oppimisen välistä yhteyttä ja sitä kautta myönteisten oppimiskokemusten merkitystä. Päivittäiset sisällöt pohjautuvat valtakunnalliseen päivähoidon/esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Sisältöjä (esim. kielen kehitys, motorinen kehitys, sosiaaliset taidot, kokemukset myönteisestä vuorovaikutuksesta) käsitellään erilaisten lapsia kiinnostavien teemojen kautta. Ohjelma on kolmitasoinen ja uutta tasoa käsitellään 10 viikon ajan. Uusi taso perustuu aina aiempiin tasoihin syventäen aiemmin opittua.

Ohjelman taustalla ovat kehityspsykologiset teoriat, esimerkiksi Piaget’n ja Vygotskyn teoriat lapsen ja ajattelun kehityksestä. Ajatuksena on, että lasten kehitystä tulee vahvistaa monipuolisesti ja tukea erilaisia oppimisen muotoja ja reittejä. Taustalla ovat myös tutkimustulokset siitä, että kannustavalla kotiympäristöllä ja vanhempien osallisuudella voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten koulusuoriutumiseen. Lisäksi keskeisellä sijalla on perheen yhdessä toiminen sekä perheenjäsenten välisten suhteiden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Tavoitteena on tukea lapsen kouluvalmiuksia sekä luoda vanhemmille ja koko perheelle yhteisiä rutiineja koulunaloittamisen tueksi.

Kohderyhmä

leikki-ikaiset, perheet, vanhemmat

Kohderyhmän kuvaus

Ohjelma on suunnattu 5–6-vuotiaille lapsille ja perheille, joiden ajatellaan hyötyvän lisätuesta lapsen kouluvalmiuksien suhteen.

Ohjelmasta on kehitetty versio myös nuoremmille (4–5-vuotiaille) lapsille.

Menetelmän kuvaus

FHille on strukturoitu ohjelma, joka kestää 30 viikkoa. Ohjelma alkaa syyskuussa noin vuosi ennen koulunkäynnin aloittamista ja päättyy toukokuussa.   Vanhemmat varaavat joka arkipäivä noin 20 minuuttia ohjelman toimintoihin.  Perheiden osallistuminen ohjelmaan perustuu vapaaehtoisuuteen. Arviointi siitä soveltuuko ohjelma tietylle lapselle, tehdään neuvolassa/päivähoidossa/esikoulussa.

Ohjelman keskeiset osat ovat:

  • Koordinaattori, joka vastaa ohjaajien koulutuksesta ja tuesta sekä ohjaajille ja perheille järjestettävästä ryhmätoiminnasta
  • FHille-ohjaajat, jotka tapaavat perheet joka toinen viikko ja käyvät perheen kanssa läpi toiminnat ja harjoituksiin tarvittavat materiaalit.
  • Kirjat, materiaalit ja toiminta 30 viikoksi, joiden avulla vanhemmat ja lapset työskentelevät kotona. Perheet saavat materiaalin ohjaajalta. Materiaali sisältää esimerkiksi oman tehtävävihkon jokaiselle viikolle sekä FHille-laatikon (erilaisia tarvikkeita työskentelyyn, esim. kyniä). Lisäksi ohjaaja tuo perheille tapaamisilla lisämateriaalia ja perhe saa lainaan seitsemän kirjaa. Materiaalit on suunniteltu tukemaan mm. kielellistä kehitystä, lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta, liikunnan iloa, ympäristön ja kulttuurin tuntemusta ja luovaa toiminta eri muodoissa.
  • Joka 10. viikko ohjelmassa mukana olevat perheet ja ohjaajat tapaavat ja juhlistavat perheen mukanaoloa ohjelmassa. Lopuksi mukana olevat perheet saavat diplomit.

Tutkimusnäyttö

Tutkimusnäytön aste

Ei riittävää näyttöä

Tutkimus

Vaikuttavuusnäyttö

Vaikuttavuusnäytön aste

Ei tietoa

Vaikuttavuus

USA:ssa RCT-asetelmassa Baker ja kumppanit (1998) totesivat ensimmäisen tutkimuskohortin osalta, että lasten kognitiiviset taidot olivat interventioryhmässä Hippy-ohjelman loppumisen jälkeen kontrolliryhmää paremmat (d = 0,63). Muuttujaa ei mitattu vuoden seurannassa. Myös luokkaan sopeutuminen oli parempaa interventioryhmässä (d = 0,69) ja ero oli merkittävä vielä 12 kk seurannan jälkeen (d = 0,68). Koulusuoriutumisen osalta ainoa merkittävä ero ryhmien välillä löytyi 12 kk seurannassa, jossa Hippy-ryhmään osallistuneiden lukutaito oli kontrolliryhmää parempi (d = 0,75). Toisessa kohortissa tulokset eivät toistuneet eli interventio- ja kontrolliryhmät eivät eronneet mitattujen muuttujien osalta toisistaan. Tutkijoiden mukaan attritioanalyyseista ei löytynyt selitystä kohorttien välisille eroille.

Necoechean (2007) RCT-tutkimuksessa havaittiin Hippy-ryhmässä ryhmään osallistuneiden lasten kielellisen tuottamisen olevan vertailuryhmään verrattuna parempaa (efektikoko d= 0,34), muiden mitattujen taitojen osalta ei havaittu merkitseviä eroja. Vanhempien osallistuminen lasten kouluvalmiutta ja oppimista edistäviin aktiviteetteihin oli merkittävästi parempaa interventioryhmässä (efektikoko d = 0,87).

Tanskan sosiaalihallituksen tilaamassa selvityksessä (HippHopp) ohjelmaan osallistuneiden lasten taidot ja kyvyt (esim. kielen kehitys, motoriset taidot) kehittyivät myönteiseen suuntaan aikuisten arvioimana. Arvioinnin mukaan myös lasten keskittymiskyky tehtävissä parantui ohjelman myötä. Kielen kehityksen osalta erityisen positiivisia tuloksia saatiin niiden lasten kohdalla joiden äidinkieli ei ollut tanska. Myös ohjelmaan osallistuneet vanhemmat olivat tyytyväisiä ohjelmaan, erityisesti kotikäynteihin, toimintoihin ja materiaaleihin.

Edellämainittuja tutkimustuloksia ei voi suoraan soveltaa FHille-ohjelmaan, koska ohjelmien sisällöt poikkeavat olennaisilta osiltaan toisistaan.

Sovellettavuus

Koulutus

Koulutukseen voivat hakea kaikki, jotka ovat siitä kiinnostuneita. Suurin osa osallistujista on ollut kasvattajia (erikoislastentarhanopettajia, lastentarhanopettajia), mukana on ollut myös muutamia äitejä.

Koulutus kattaa yhden kokonaisen päivän. Koulutuksesta vastaavat FHille-toiminnasta ja sen kehittämisestä Suomessa vastanneet asiantuntijat, kouluttajia on tällä hetkellä viisi. Alkuosa päivästä käsittelee FHillen teoreettista taustaa, osa menetelmän käytännön toteutusta ja materiaaleja. Hiljattain koulutukseen on osallistujien toiveesta sisällytetty myös case-työskentelyä esimerkkitapausten pohjalta. Osallistujat saavat koulutuksesta ohjelman suomalaisten kehittäjien laatimaa kirjallista materiaalia liittyen ohjelman toteutukseen.

Lisäksi ohjaajilla on 3–4 tapaamista vuoden aikana. Palautetta koulutuksesta kerätään sekä koulutuspäivän jälkeen muutamilla kysymyksillä että ohjaajien tapaamisilla vuoden aikana.

Koulutuksen saatavuus

Koulutus on osallistujille ilmainen ja siihen voivat hakea kaikki kiinnostuneet niissä kunnissa, joissa FHilleä käytetään. Tällä hetkellä ohjaajakoulutuksen on käynyt yli 100 henkilöä.

Kustannustehokkuus

Ei tutkimustietoa kustannustehokkuudesta.

Soveltuvuus

FHille-ohjelmaa kokeillaan Suomessa Pohjanmaalla ja Folkhälsanin toimesta. Osallistuvia kuntia on 20. Närpiö ja Kristiinankaupunki hyödyntävät ohjelmaa myös maahanmuuttajaperheiden kanssa. Tähän mennessä ohjelmaan on osallistunut noin 400 perhettä.

Pilotin ajaksi Folkhälsan on koonnut viiteryhmän kuntien sivistystoimenjohtajista ja erityislastentarhanopettajista. Folkhälsan on palkannut hanketta varten koordinaattorin joka vastaa materiaalin muokkaamisesta ja kääntämisestä ruotsiksi, ohjaajien koulutuksesta sekä perheille suunnattujen ryhmätapaamisten järjestämisestä.

Mittaaminen ja arviointi

Ohjelman vaikutuksia arvioidaan palautekysymyksillä, jota kerätään ohjelman aikana ohjaajilta ja vanhemmilta 10 viikon välein. Vanhemmilta kysytään mm. yhteistyön sujumisesta ohjaajan kanssa sekä siitä miten odotukset ohjelman suhteen ovat toteutuneet. Kerätty palaute toimii työkaluna ohjelman kehittämisessä. Suunnitteilla on myös kerätä palautetta 1–2 vuotta sitten ohjelmaan osallistuneilta perheiltä.

Myös lapsilta on aloitettu keräämään palautetta heidän kokemuksistaan ohjelman jälkeen (mikä lapsista oli ohjelmassa kivaa, miten lapset kehittäisivät ohjelmaa). Lapsia tai heidän kouluvalmiuksiaan tai -suoriutumistaan ei testata osana ohjelmaa.

Viitteet

  1. Baker, A. J. L., Piotrkowski, C.S. & Brooks-Gunn, J. (1998). The effects of the home instruction program for preschool youngsters on children’s school performance at the end of the program and one year later. Early Childhood Research Quarterly 13(4), 571–86. Linkki viitteeseen
  2. Necoechea, D. (2007). Children at-risk for poor school readiness: The effect of an early intervention home visiting program on children and parents. Dissertation abstracts international section A: Humanities and Social Sciences 68 (6-A), 2311. Linkki viitteeseen
  3. Kagitcibasi, C., Sunar, D., Bekman, S., Baydar, N. & Cemalcilar, Z. (2009). Continuing effects of early enrichment in adult life: the Turkish early enrichment project 22 years later. Applied Developmental Psychology 30, 764–779. Linkki viitteeseen
  4. van Tuijl, C., Leseman, P.M. & Rispens, J. (2001). Efficacy of an intensive home-based educational intervention programme for 4- to 6-year-old ethnic minority children in the Netherlands. International Journal of Behavioral Development 25(2):148–159. Linkki viitteeseen